Polttava Kysymys selvitti presidenttiehdokkaiden näkemykset ilmastovastuusta

Presidenttiehdokkaiden näkemyksissä Suomen roolista ilmastokatastrofin torjunnassa on eroja, ilmenee Polttava Kysymys -ilmastolakikampanjan vaalikoneesta. Polttava Kysymys -kampanja julkaisee presidenttiehdokkaiden näkemykset ilmastonmuutoksen torjunnasta Yhden kysymyksen vaalikoneessa sunnuntaina, viikkoa ennen presidentinvaalien ensimmäistä kierrosta.

Vaalikoneessa presidenttiehdokkaat ovat vastanneet väittämään: “Suomen tulisi säätää vuosittaisiin päästövähennyksiin velvoittava ilmastolaki ja sitoutua vähentämään kotimaisia päästöjä vähintään 40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä (verrattuna vuoden 1990 tasoon)”. Polttava Kysymys –kampanja pisteytti vastaukset kunnianhimoisuuden ja ilmasto-oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Parhaimman arvosanan, neljä tähteä, saivat Paavo Arhinmäki ja Pekka Haavisto.

”Ilmastonmuutos on 2010-luvun suuri kysymys. Kansainvälisesti on sovittu, että ilmaston lämpeneminen pysäytetään alle kahden asteen, mutta Suomen tai EU:n päästötavoitteilla tätä tavoitetta ei tulla saavuttamaan. Päästötavoitteen tarkistaminen on välttämätöntä, ja vuosittaisiin vähennyksiin velvoittava ilmastolaki on tehokas tapa varmistaa tavoitteen toteutuminen. On hienoa, että presidenttiehdokkaiden joukossa on henkilöitä, jotka ymmärtävät haasteen vakavuuden ja käsittämätöntä, että kaikille tämä ei ole vielä selvää”, sanoo Maan ystävien ilmastokampanjavastaava Laura Meller.

Vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista Paavo Arhinmäki ja Pekka Haavisto olivat kotimaisen ilmastolain kannalla. Yleisin tekosyy ilmastovastuusta luistamiseksi oli kansainväliset sitoumukset, vaikka ilmastotiede osoittaa selvästi, että ne ovat täysin riittämättömiä ja johtavat ilmaston lämpenemiseen jopa yli neljällä asteella [1] katastrofaalisin seurauksin.

Kataisen hallitus on hallitusohjelmassa sitoutunut valmistelemaan ilmastolain. Tämän vuoden aikana hallitus päivittää myös kansallisen ilmasto- ja energiastrategian. Päästövähennystavoitetta on samalla kiristettävä. Jotta Suomi toteuttaisi YK:n ilmastosopimukseen ja hallitusohjelmaankin kirjatun sitoumuksen pysäyttää ilmaston lämpeneminen alle kahden asteen, päästöjä on vähennettävä kotimaisin toimin vähintään 40 % vuoteen 2020 mennessä. Vuosisadan puoleenväliin mennessä päästöt on saatava lähelle nollaa.

”Ilmastokriisi on ratkaistava nyt. Suomen presidentin on ymmärrettävä haasteen vakavuus. Arvojohtajana ja mielipidevaikuttajana presidentillä on tärkeä rooli kotimaan politiikassa. Presidentin on myös edistettävä vastuullista ilmastopolitiikkaa maailmalla kansainvälisiä suhteita hoitaessaan. Tällöin Suomen omat kunnianhimoiset sitoumukset ja esimerkit olisivat vain hyödyksi”, Meller toteaa.

 

Lisätietoa

Laura Meller, Maan ystävien ilmastokampanjavastaava, p. 044 537 7193

Jonas Biström, Maan ystävien puheenjohtaja, p. 044 0216 668

 

Yhden kysymyksen vaalikone ja presidenttiehdokkaiden vastaukset verkossa:

www.polttavakysymys.fi/vaalikone

 

[1] YK:n ympäristöohjelma UNEP. 2011. Bridging the Emissions Gap. http://www.unep.org/publications/ebooks/bridgingemissionsgap/