Ilmastolaki velvoittaa Suomen vähentämään päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasosta. Ilmastotieteen mukaan Suomen kaltaisen maan tulisi vähentää päästöjään vähintään 95 prosenttia. IPCC:n neljännen arviointiraportin mukaan kehittyneiden maiden tulee vähentää päästöjään noin 80-95 % vuoteen 2050 mennessä, jotta ilmaston lämpeneminen enemmän kuin kaksi astetta esiteolliseen aikaan nähden voitaisiin välttää. Sittemmin uudet tutkimukset ovat viitanneet vielä suurempiin päästövähennystarpeisiin. Lisäksi jo kahden asteen lämpeneminen aiheuttaa suuria haittoja ilmastojärjestelmässä, ekosysteemeissä ja ihmisten hyvinvoinnissa ja taloudessa. Vaikka ilmastolain päästövähennystavoite on liian pieni, sen kirjaaminen lakiin on kuitenkin hyvä asia, sillä se antaa varmuuden siitä, että päästöjä tullaan vähentämään paljon. Lisäksi lakiin on kirjattu, että tavoitteen riittävyyttä on jatkossa arvioitava tieteellisen tiedon kehittyessä, eli tavoitetasoon tullaan palaamaan vielä.
Ilmastolain edellyttämät päästövähennykset on mahdollista saavuttaa useilla eri keinoilla ja niiden yhdistelmillä, eikä ilmastolaki sido tiettyihin päästövähennyskeinoihin. Laki itsessään ei tuo velvoitteita yksittäisille toimijoille, vain ilmastopolitiikkaa suunnittelevalle ja toteuttavalle valtionhallinnolle. Päästövähennyskeinot ja niihin ohjaava politiikka ovat siis erillisiä kysymyksiä ilmastolaista.
Myöskään Polttava Kysymys ei ottanut koalitiona kantaa siihen, millä tavalla päästöjä tulisi käytännössä vähentää. Useat koalition jäsenjärjestöt ovat puolestaan tehneet omia skenaarioitaan.
Yksi esimerkki kunnianhimoisesta päästövähennysskenaariosta on Maan ystävien Stockholm Environment Institutelta tilaama selvitys. Selvityksen mukaan Suomessa on mahdollista vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä jopa 100 % vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna.