Blogihttp://www.polttavakysymys.fi/blogi/2012-05-17T14:28:06+00:00FeedCreator 1.7.6(BH) (info@mypapit.net)Kasvot vahvan ilmastolain puolesta -kesäkiertue starttasi äitienpäivänä2012-05-12T21:00:00+00:002012-05-12T21:00:00+00:00http://www.polttavakysymys.fi/midcom-permalink-1e19d146e463fea9d1411e180eb3bbd0d3d8db18db1laura.meller@maanystavat.fi (Laura Meller)Polttavan Kysymyksen kesäkiertue starttasi äitienpäivänä. Kiertue tarjoaa ihmisille mahdollisuuden antaa kasvot kampanjalle vahvan ilmastolain puolesta.
]]>Polttavan Kysymyksen kesäkiertue starttasi äitienpäivänä. Kiertue tarjoaa ihmisille mahdollisuuden antaa kasvot kampanjalle vahvan ilmastolain puolesta.
]]>Lumiukot vaativat vahvaa ilmastolakia tänään ympäri Suomen2012-02-20T22:00:00+00:002012-02-20T22:00:00+00:00http://www.polttavakysymys.fi/midcom-permalink-1e15c6246331b4c5c6211e1bf4f89a38a8ccf5acf5alaura.meller@maanystavat.fi (Laura Meller)Polttava Kysymys -kampanjan lumiukot nousevat tänään yhdeksällä paikkakunnalla kannustamaan maamme päättäjiä kunnianhimoisen ja oikeudenmukaisen ilmastopolitiikan tekemiseen. Helsingissä lumiukot saapuvat eduskuntatalon eteen klo 13-15.
Lumiukot vaativat yhteen ääneen kahta asiaa: Suomen on säädettävä vahva ilmastolaki ja sitouduttava 40% päästövähennyksiin vuoteen 2020 mennessä. Tämä on vähintä, mitä Suomi ja muut teollisuusmaat voivat tehdä vaarallisen ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Lumiukot tahtovat, että vuodesta 2012 tulee Suomen ilmastopolitiikan juhlavuosi, jonka aikana tehdään merkittäviä ja rohkeita tulevaisuuteen tähtääviä ratkaisuja.
"Suomen hallitus on hallitusohjelmassa sitoutunut tekemään esityksen ilmastolaista ja päivittämään kotimaisen ilmasto- ja energiastrategian. Meidän ilmastosta huolestuneiden ja kansanedustajienkin on oltava hereillä, jotta saamme vahvan ja kunnianhimoisen ilmastolain sekä ilmastotieteen mukaiset päästövähennystavoitteet", toteaa Maan ystävien ilmastokampanjavastaava Laura Meller.
Lumiukkojen mielenilmaus järjestetään jo kahdeksantena vuonna peräkkäin. Helsingissä lumiukot kokoontuvat eduskuntatalon eteen muistuttamaan, että vuosi 2012 on Suomen ilmastopolitiikan kannalta erityisen tärkeä.
Hallituksen on määrä valmistella ilmastolaki varmistamaan päästövähennysten toteutuminen, päivittää kotimainen ilmasto- ja energiastrategia ja päättää suhtautumisestaan EU:n yhteisen tavoitteen kiristämiseen. Polttava Kysymys -kampanjan mukaan ilmasto- ja energiastrategiassa Suomen on sitouduttava vähintään sellaisiin päästövähennystavoitteisiin, jotka ovat linjassa kansainvälisesti sovitun kahden asteen tavoitteen kanssa. Ilmastotieteen mukaan nykyiset päästövähennyslupaukset ovat johtamassa jopa yli neljän asteen lämpenemiseen[1] - eikä Suomi ole nykyisillä toimilla saavuttamassa edes niitä[2].
"Toivotamme kaikki tervetulleiksi rakentamaan kanssamme ilmastolakia vaativia lumiukkoja. Kiritetään yhdessä poliitikkoja tekemään parempaa ilmastopolitiikkaa!", Meller kehottaa.
]]>Polttava Kysymys -kampanjan lumiukot nousevat tänään yhdeksällä paikkakunnalla kannustamaan maamme päättäjiä kunnianhimoisen ja oikeudenmukaisen ilmastopolitiikan tekemiseen. Helsingissä lumiukot saapuvat eduskuntatalon eteen klo 13-15.
Lumiukot vaativat yhteen ääneen kahta asiaa: Suomen on säädettävä vahva ilmastolaki ja sitouduttava 40% päästövähennyksiin vuoteen 2020 mennessä. Tämä on vähintä, mitä Suomi ja muut teollisuusmaat voivat tehdä vaarallisen ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Lumiukot tahtovat, että vuodesta 2012 tulee Suomen ilmastopolitiikan juhlavuosi, jonka aikana tehdään merkittäviä ja rohkeita tulevaisuuteen tähtääviä ratkaisuja.
"Suomen hallitus on hallitusohjelmassa sitoutunut tekemään esityksen ilmastolaista ja päivittämään kotimaisen ilmasto- ja energiastrategian. Meidän ilmastosta huolestuneiden ja kansanedustajienkin on oltava hereillä, jotta saamme vahvan ja kunnianhimoisen ilmastolain sekä ilmastotieteen mukaiset päästövähennystavoitteet", toteaa Maan ystävien ilmastokampanjavastaava Laura Meller.
Lumiukkojen mielenilmaus järjestetään jo kahdeksantena vuonna peräkkäin. Helsingissä lumiukot kokoontuvat eduskuntatalon eteen muistuttamaan, että vuosi 2012 on Suomen ilmastopolitiikan kannalta erityisen tärkeä.
Hallituksen on määrä valmistella ilmastolaki varmistamaan päästövähennysten toteutuminen, päivittää kotimainen ilmasto- ja energiastrategia ja päättää suhtautumisestaan EU:n yhteisen tavoitteen kiristämiseen. Polttava Kysymys -kampanjan mukaan ilmasto- ja energiastrategiassa Suomen on sitouduttava vähintään sellaisiin päästövähennystavoitteisiin, jotka ovat linjassa kansainvälisesti sovitun kahden asteen tavoitteen kanssa. Ilmastotieteen mukaan nykyiset päästövähennyslupaukset ovat johtamassa jopa yli neljän asteen lämpenemiseen[1] - eikä Suomi ole nykyisillä toimilla saavuttamassa edes niitä[2].
"Toivotamme kaikki tervetulleiksi rakentamaan kanssamme ilmastolakia vaativia lumiukkoja. Kiritetään yhdessä poliitikkoja tekemään parempaa ilmastopolitiikkaa!", Meller kehottaa.
]]>Vahva ilmastolaki liikutti lumiukkoja -kuvakooste2012-02-20T22:00:00+00:002012-02-20T22:00:00+00:00http://www.polttavakysymys.fi/midcom-permalink-1e15ca6ea712d7c5ca611e192ba774d8cb9e0dde0ddlaura.meller@maanystavat.fi (Laura Meller)Polttava Kysymys -ilmastolakikampanjan lumiukot nousivat tänään tiistaina puolustamaan vahvaa ilmastolakia ja ilmastotieteen mukaisia päästövähennystavoitteita eri puolilla Suomea Helsingistä Rovaniemelle.
Lumiukkojen viesti päättäjille oli, että Suomi tarvitsee vahvan ilmastolain sekä ilmastotieteeseen ja oikeudenmukaisuuteen perustuvat päästövähennystavoitteet: vähintään 40 % vuoteen 2020 mennessä ja 95 % vuoteen 2050 mennessä.
Lumiukot kansoittivat eduskuntatalon nurmen. Kuva: Kalle Meller.
Vahva ilmastolaki nyt! Kuva: Kalle Meller.
Salon lumiukko vaati vahvaa ilmastolakia sekä 40 prosentin päästövähennystavoitetta vuodelle 2020. Kuva: Petri Kultanen.
Siuntiossa Natur och miljön ympäristöetsivät tukivat lumiukkojen tavoitteita.
Tempauksen tavoitteena oli kirittää hallitusta ja kansanedustajia tärkeään ilmastovuoteen 2012. Hallitus on hallitusohjelmassa sopinut ilmastolakiesityksen valmistelusta sekä kotimaan ilmasto- ja energiastrategian päivittämisestä. Suomella on kaikki edellytykset siirtyä kansainväliseen kärkeen ilmastokatastrofin torjunnassa – nyt hallitusohjelman kirjaukset on toteutettava tavalla, joka varmistaa päästöjen vuosittaisen vähenemisen hallituskaudesta toiseen.
]]>Polttava Kysymys -ilmastolakikampanjan lumiukot nousivat tänään tiistaina puolustamaan vahvaa ilmastolakia ja ilmastotieteen mukaisia päästövähennystavoitteita eri puolilla Suomea Helsingistä Rovaniemelle.
Lumiukkojen viesti päättäjille oli, että Suomi tarvitsee vahvan ilmastolain sekä ilmastotieteeseen ja oikeudenmukaisuuteen perustuvat päästövähennystavoitteet: vähintään 40 % vuoteen 2020 mennessä ja 95 % vuoteen 2050 mennessä.
Lumiukot kansoittivat eduskuntatalon nurmen. Kuva: Kalle Meller.
Vahva ilmastolaki nyt! Kuva: Kalle Meller.
Salon lumiukko vaati vahvaa ilmastolakia sekä 40 prosentin päästövähennystavoitetta vuodelle 2020. Kuva: Petri Kultanen.
Siuntiossa Natur och miljön ympäristöetsivät tukivat lumiukkojen tavoitteita.
Tempauksen tavoitteena oli kirittää hallitusta ja kansanedustajia tärkeään ilmastovuoteen 2012. Hallitus on hallitusohjelmassa sopinut ilmastolakiesityksen valmistelusta sekä kotimaan ilmasto- ja energiastrategian päivittämisestä. Suomella on kaikki edellytykset siirtyä kansainväliseen kärkeen ilmastokatastrofin torjunnassa – nyt hallitusohjelman kirjaukset on toteutettava tavalla, joka varmistaa päästöjen vuosittaisen vähenemisen hallituskaudesta toiseen.
]]>Polttava Kysymys selvitti presidenttiehdokkaiden näkemykset ilmastovastuusta2012-01-14T22:00:00+00:002012-01-14T22:00:00+00:00http://www.polttavakysymys.fi/midcom-permalink-1e13f487f05913e3f4811e1889a19287a6fade5ade5laura.meller@maanystavat.fi (Laura Meller)Presidenttiehdokkaiden näkemyksissä Suomen roolista ilmastokatastrofin torjunnassa on eroja, ilmenee Polttava Kysymys -ilmastolakikampanjan vaalikoneesta. Polttava Kysymys -kampanja julkaisee presidenttiehdokkaiden näkemykset ilmastonmuutoksen torjunnasta Yhden kysymyksen vaalikoneessa sunnuntaina, viikkoa ennen presidentinvaalien ensimmäistä kierrosta.
Vaalikoneessa presidenttiehdokkaat ovat vastanneet väittämään: “Suomen tulisi säätää vuosittaisiin päästövähennyksiin velvoittava ilmastolaki ja sitoutua vähentämään kotimaisia päästöjä vähintään 40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä (verrattuna vuoden 1990 tasoon)”. Polttava Kysymys –kampanja pisteytti vastaukset kunnianhimoisuuden ja ilmasto-oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Parhaimman arvosanan, neljä tähteä, saivat Paavo Arhinmäki ja Pekka Haavisto.
”Ilmastonmuutos on 2010-luvun suuri kysymys. Kansainvälisesti on sovittu, että ilmaston lämpeneminen pysäytetään alle kahden asteen, mutta Suomen tai EU:n päästötavoitteilla tätä tavoitetta ei tulla saavuttamaan. Päästötavoitteen tarkistaminen on välttämätöntä, ja vuosittaisiin vähennyksiin velvoittava ilmastolaki on tehokas tapa varmistaa tavoitteen toteutuminen. On hienoa, että presidenttiehdokkaiden joukossa on henkilöitä, jotka ymmärtävät haasteen vakavuuden ja käsittämätöntä, että kaikille tämä ei ole vielä selvää”, sanoo Maan ystävien ilmastokampanjavastaava Laura Meller.
Vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista Paavo Arhinmäki ja Pekka Haavisto olivat kotimaisen ilmastolain kannalla. Yleisin tekosyy ilmastovastuusta luistamiseksi oli kansainväliset sitoumukset, vaikka ilmastotiede osoittaa selvästi, että ne ovat täysin riittämättömiä ja johtavat ilmaston lämpenemiseen jopa yli neljällä asteella [1] katastrofaalisin seurauksin.
Kataisen hallitus on hallitusohjelmassa sitoutunut valmistelemaan ilmastolain. Tämän vuoden aikana hallitus päivittää myös kansallisen ilmasto- ja energiastrategian. Päästövähennystavoitetta on samalla kiristettävä. Jotta Suomi toteuttaisi YK:n ilmastosopimukseen ja hallitusohjelmaankin kirjatun sitoumuksen pysäyttää ilmaston lämpeneminen alle kahden asteen, päästöjä on vähennettävä kotimaisin toimin vähintään 40 % vuoteen 2020 mennessä. Vuosisadan puoleenväliin mennessä päästöt on saatava lähelle nollaa.
”Ilmastokriisi on ratkaistava nyt. Suomen presidentin on ymmärrettävä haasteen vakavuus. Arvojohtajana ja mielipidevaikuttajana presidentillä on tärkeä rooli kotimaan politiikassa. Presidentin on myös edistettävä vastuullista ilmastopolitiikkaa maailmalla kansainvälisiä suhteita hoitaessaan. Tällöin Suomen omat kunnianhimoiset sitoumukset ja esimerkit olisivat vain hyödyksi”, Meller toteaa.
Lisätietoa
Laura Meller, Maan ystävien ilmastokampanjavastaava, p. 044 537 7193
Jonas Biström, Maan ystävien puheenjohtaja, p. 044 0216 668
Yhden kysymyksen vaalikone ja presidenttiehdokkaiden vastaukset verkossa:
www.polttavakysymys.fi/vaalikone
[1] YK:n ympäristöohjelma UNEP. 2011. Bridging the Emissions Gap. http://www.unep.org/publications/ebooks/bridgingemissionsgap/
]]>Presidenttiehdokkaiden näkemyksissä Suomen roolista ilmastokatastrofin torjunnassa on eroja, ilmenee Polttava Kysymys -ilmastolakikampanjan vaalikoneesta. Polttava Kysymys -kampanja julkaisee presidenttiehdokkaiden näkemykset ilmastonmuutoksen torjunnasta Yhden kysymyksen vaalikoneessa sunnuntaina, viikkoa ennen presidentinvaalien ensimmäistä kierrosta.
Vaalikoneessa presidenttiehdokkaat ovat vastanneet väittämään: “Suomen tulisi säätää vuosittaisiin päästövähennyksiin velvoittava ilmastolaki ja sitoutua vähentämään kotimaisia päästöjä vähintään 40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä (verrattuna vuoden 1990 tasoon)”. Polttava Kysymys –kampanja pisteytti vastaukset kunnianhimoisuuden ja ilmasto-oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Parhaimman arvosanan, neljä tähteä, saivat Paavo Arhinmäki ja Pekka Haavisto.
”Ilmastonmuutos on 2010-luvun suuri kysymys. Kansainvälisesti on sovittu, että ilmaston lämpeneminen pysäytetään alle kahden asteen, mutta Suomen tai EU:n päästötavoitteilla tätä tavoitetta ei tulla saavuttamaan. Päästötavoitteen tarkistaminen on välttämätöntä, ja vuosittaisiin vähennyksiin velvoittava ilmastolaki on tehokas tapa varmistaa tavoitteen toteutuminen. On hienoa, että presidenttiehdokkaiden joukossa on henkilöitä, jotka ymmärtävät haasteen vakavuuden ja käsittämätöntä, että kaikille tämä ei ole vielä selvää”, sanoo Maan ystävien ilmastokampanjavastaava Laura Meller.
Vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista Paavo Arhinmäki ja Pekka Haavisto olivat kotimaisen ilmastolain kannalla. Yleisin tekosyy ilmastovastuusta luistamiseksi oli kansainväliset sitoumukset, vaikka ilmastotiede osoittaa selvästi, että ne ovat täysin riittämättömiä ja johtavat ilmaston lämpenemiseen jopa yli neljällä asteella [1] katastrofaalisin seurauksin.
Kataisen hallitus on hallitusohjelmassa sitoutunut valmistelemaan ilmastolain. Tämän vuoden aikana hallitus päivittää myös kansallisen ilmasto- ja energiastrategian. Päästövähennystavoitetta on samalla kiristettävä. Jotta Suomi toteuttaisi YK:n ilmastosopimukseen ja hallitusohjelmaankin kirjatun sitoumuksen pysäyttää ilmaston lämpeneminen alle kahden asteen, päästöjä on vähennettävä kotimaisin toimin vähintään 40 % vuoteen 2020 mennessä. Vuosisadan puoleenväliin mennessä päästöt on saatava lähelle nollaa.
”Ilmastokriisi on ratkaistava nyt. Suomen presidentin on ymmärrettävä haasteen vakavuus. Arvojohtajana ja mielipidevaikuttajana presidentillä on tärkeä rooli kotimaan politiikassa. Presidentin on myös edistettävä vastuullista ilmastopolitiikkaa maailmalla kansainvälisiä suhteita hoitaessaan. Tällöin Suomen omat kunnianhimoiset sitoumukset ja esimerkit olisivat vain hyödyksi”, Meller toteaa.
Lisätietoa
Laura Meller, Maan ystävien ilmastokampanjavastaava, p. 044 537 7193
Jonas Biström, Maan ystävien puheenjohtaja, p. 044 0216 668
Yhden kysymyksen vaalikone ja presidenttiehdokkaiden vastaukset verkossa:
www.polttavakysymys.fi/vaalikone
[1] YK:n ympäristöohjelma UNEP. 2011. Bridging the Emissions Gap. http://www.unep.org/publications/ebooks/bridgingemissionsgap/
]]>Tule mukaan: tehdään vuodesta 2012 suomalaisen ilmastopolitiikan juhlavuosi2011-12-11T22:00:00+00:002011-12-11T22:00:00+00:00http://www.polttavakysymys.fi/midcom-permalink-1e1245de4268c72245d11e19e7f810038380e780e78laura.meller@maanystavat.fi (Laura Meller)Tulkinnat YK:n ilmastoneuvottelujen tuloksista Durbanissa vaihtelevat. Ympäristöministeriö luonnehtii tulosta tärkeäksi saavutukseksi: neuvottelu tulevan sopimuksen rakenteesta nytkähti eteenpäin. Ympäristö- ja kehitysyhteistyöjärjestöt ovat pettyneitä ja huolestuneita, sillä päätöksistä puuttuu sisältö.
Kansainvälisissä neuvotteluissa on päästävä prosessin ympärillä pyörivästä väännöstä konkreettisiin toimiin. Tositoimista sopiminen ei onnistu, koska maiden hallitukset eivät ole ymmärtäneet ilmastokatastrofin uhkan vakavuutta. Climate Action Networkin ja Germanwatchin vertailun mukaan yksikään maa ei tee tarpeeksi ilmastokatastrofin torjumiseksi. Saastuttavaan energiaan perustuva teollisuus hyötyy ilmaston tärväämisestä ja tekee kaikkensa, jotta saisi jatkaa tuhoisia puuhiaan vielä vähän aikaa. Niin kauan, kuin hallitukset kuulevat näitä menneisiin aikoihin takertuvia jättiläisiä mieluummin kuin omia kansalaisiaan, valmiutta kotimaan toimiin ei ole. Tällöin lienee turha odottaa vahvoja sitoumuksia kansainväliselläkään tasolla.
Durbanissa EU ja Suomi kasvattivat painetta yhteistyöllä vähiten kehittyneiden maiden ja pienten saarivaltioiden kanssa. Ensi vuoden aikana on haettava sisältöä sopimukseen ja lisää vipuvartta neuvotteluihin kotimaan toimista.
Vuosi 2012 on suomalaisen ilmastopolitiikan supervuosi: hallituksen on määrä päivittää kotimainen ilmasto- ja energiastrategia, päättää suhtautumisestaan EU:n yhteisen tavoitteen kiristämiseen sekä valmistella ilmastolaki varmistamaan päästövähennysten toteutuminen. Tässä työssä tarvitaan meitä jokaista. Päättäjien on kuultava, että edellytämme heiltä todellisia toimia ilmastokatastrofin torjumiseksi.
Ensi vuoden aikana Suomen täytyy
Sitoutua vähintään 40 prosentin kotimaisiin päästövähennyksiin vuoteen 2020 mennessä (verrattuna vuoden 1990 tasoon)
Vaatia ilmastotieteen mukaista, vähintään 40 prosentin tavoitetta EU:n yhteiseksi tavoitteeksi
Laatia vahva ilmastolaki, joka varmistaa päästöjen vuosittaisen vähenemisen. Vuosisadan puoleenväliin mennessä kotimaan päästöt on saatava lähelle nollaa.
Polttava Kysymys raivaa tietä ministerien ja kansanedustajien luo sinulle ja yli viidelle miljoonalle suomalaiselle. Päättäjät ovat saaneet jo kymmeniätuhansia viestejä vahvan ilmastolain puolesta. Tämä työ kannattaa – hallitusohjelmassa ei sovittu ilmastolaista sattumalta, vaan koska me vaadimme sitä yhdessä. Nyt on varmistettava, että lopputulos on tarkoituksenmukainen.
Tule mukaan tekemään ensi vuodesta kotimaisen ilmastopolitiikan ennennäkemätöntä juhlavuotta!
Lisää Durbanin ilmastokokouksesta: Ympäristö- ja kehitysyhteistyöjärjestöjen Durban-blogi ilmasto.org/durban
]]>Tulkinnat YK:n ilmastoneuvottelujen tuloksista Durbanissa vaihtelevat. Ympäristöministeriö luonnehtii tulosta tärkeäksi saavutukseksi: neuvottelu tulevan sopimuksen rakenteesta nytkähti eteenpäin. Ympäristö- ja kehitysyhteistyöjärjestöt ovat pettyneitä ja huolestuneita, sillä päätöksistä puuttuu sisältö.
Kansainvälisissä neuvotteluissa on päästävä prosessin ympärillä pyörivästä väännöstä konkreettisiin toimiin. Tositoimista sopiminen ei onnistu, koska maiden hallitukset eivät ole ymmärtäneet ilmastokatastrofin uhkan vakavuutta. Climate Action Networkin ja Germanwatchin vertailun mukaan yksikään maa ei tee tarpeeksi ilmastokatastrofin torjumiseksi. Saastuttavaan energiaan perustuva teollisuus hyötyy ilmaston tärväämisestä ja tekee kaikkensa, jotta saisi jatkaa tuhoisia puuhiaan vielä vähän aikaa. Niin kauan, kuin hallitukset kuulevat näitä menneisiin aikoihin takertuvia jättiläisiä mieluummin kuin omia kansalaisiaan, valmiutta kotimaan toimiin ei ole. Tällöin lienee turha odottaa vahvoja sitoumuksia kansainväliselläkään tasolla.
Durbanissa EU ja Suomi kasvattivat painetta yhteistyöllä vähiten kehittyneiden maiden ja pienten saarivaltioiden kanssa. Ensi vuoden aikana on haettava sisältöä sopimukseen ja lisää vipuvartta neuvotteluihin kotimaan toimista.
Vuosi 2012 on suomalaisen ilmastopolitiikan supervuosi: hallituksen on määrä päivittää kotimainen ilmasto- ja energiastrategia, päättää suhtautumisestaan EU:n yhteisen tavoitteen kiristämiseen sekä valmistella ilmastolaki varmistamaan päästövähennysten toteutuminen. Tässä työssä tarvitaan meitä jokaista. Päättäjien on kuultava, että edellytämme heiltä todellisia toimia ilmastokatastrofin torjumiseksi.
Ensi vuoden aikana Suomen täytyy
Sitoutua vähintään 40 prosentin kotimaisiin päästövähennyksiin vuoteen 2020 mennessä (verrattuna vuoden 1990 tasoon)
Vaatia ilmastotieteen mukaista, vähintään 40 prosentin tavoitetta EU:n yhteiseksi tavoitteeksi
Laatia vahva ilmastolaki, joka varmistaa päästöjen vuosittaisen vähenemisen. Vuosisadan puoleenväliin mennessä kotimaan päästöt on saatava lähelle nollaa.
Polttava Kysymys raivaa tietä ministerien ja kansanedustajien luo sinulle ja yli viidelle miljoonalle suomalaiselle. Päättäjät ovat saaneet jo kymmeniätuhansia viestejä vahvan ilmastolain puolesta. Tämä työ kannattaa – hallitusohjelmassa ei sovittu ilmastolaista sattumalta, vaan koska me vaadimme sitä yhdessä. Nyt on varmistettava, että lopputulos on tarkoituksenmukainen.
Tule mukaan tekemään ensi vuodesta kotimaisen ilmastopolitiikan ennennäkemätöntä juhlavuotta!
Lisää Durbanin ilmastokokouksesta: Ympäristö- ja kehitysyhteistyöjärjestöjen Durban-blogi ilmasto.org/durban
]]>Ilmastopaneeli vauhdittaa vahvaa ilmastopolitiikkaa2011-11-30T22:00:00+00:002011-11-30T22:00:00+00:00http://www.polttavakysymys.fi/midcom-permalink-1e11c1c7af0722a1c1c11e1b6d009343e0c8fb68fb6laura.meller@maanystavat.fi (Laura Meller)Tänään asetettu monitieteellinen ilmastopaneeli on tärkeä ensimmäinen askel hallituksen taipaleella kohti vahvaa ilmastopolitiikkaa. Polttava Kysymys -ilmastolakikampanja katsoo, että paneeli voi auttaa tuomaan ilmastotieteellisen tiedon takaisin poliittiseen päätöksentekoon, mistä se on ollut kauan kateissa. Seuraavat kaksi askelta ovat 40 prosentin päästövähennystavoitteen asettaminen vuodelle 2020 [1] sekä vahvan ilmastolain säätäminen.
Polttava Kysymys -kampanja toivoo, että paneeli selvittäisi ensi töikseen ilmastolain sopivaa toteutustapaa Suomessa, sekä arvioisi vaihtoehtoisia tapoja saavuttaa vähintään 40 prosentin kotimaiset päästövähennykset vuoteen 2020 mennessä.
Paneelin asettaminen vauhdittaa vuosittaisiin päästövähennyksiin velvoittavan ilmastolain valmistelua. Ilmastolain tulee sisältää vuosittaiset tai kausittaiset päästöbudjetit, jotka ohjaavat kohti keskipitkän ja pitkän aikavälin päästötavoitteita. Päästöbudjetit jaetaan sektoreittain, samaan tapaan kuin valtion budjetti on ministeriöittäin jaettu. Kampanjan ilmastolakimallissa ilmastopaneelin tehtäviin kuuluvat hallituksen neuvominen päästöbudjettien laatimisessa sekä pitkän aikavälin päästövähennystavoitteen ja lyhyen aikavälin päästöbudjettien yhteensopivuuden arviointi.
Ilmastopaneelin jäsenten monipuolinen tausta antaa hyvät eväät hallituksen ilmastopolitiikan arvioimiseen ja tukemiseen. Ison-Britannian ilmastopaneeli, Committee on Climate Change, on vahvistanut tieteellisen tiedon roolia ilmastopolitiikassa.
Lisätietoja:
Jonas Biström, Maan ystävien ilmastokampanjavastaava 044 0216668 jonas.bistrom@maanystavat.fi
http://www.polttavakysymys.fi
[1] Polttavan Kysymyksen ajamat päästövähennystavoitteet ovat linjassa ilmastotieteen kanssa. Vaaditut päästövähennystavoitteet perustuvat kansainväliseen ilmastotutkimukseen: hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan teollisuusmaiden pitäisi vähentää päästöjään 25–40 % vuoteen 2020 mennessä ja 80–95 % vuoteen 2050 mennessä, jotta lämpeneminen olisi mahdollista pysäyttää alle kahden asteen. Tämä antaa kuitenkin vain noin 50 % todennäköisyyden sille, että globaali keskilämpötila ei ylittäisi kahta astetta vuosisadan loppuun mennessä (den Elzen, M. & Meinshausen, M. 2006. Climate Policy 6: 545–564.). Siksi Suomen ja muiden teollisuusmaiden on saavutettava vähintään 40 prosentin kotimaiset vähennykset vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Päästövähennystavoitteita on voitava tarkistaa kunnianhimoisemmiksi 1,5 asteen tavoitteen mukaisesti. Vähiten kehittyneet maat ja pienet saarivaltiot (80 YK:n jäsenmaata) ovat ilmoittaneet ilmastotieteeseen nojaten, että yli 1,5 asteen keskilämpötilan nousu olisi niille mahdoton kestää.
]]>Tänään asetettu monitieteellinen ilmastopaneeli on tärkeä ensimmäinen askel hallituksen taipaleella kohti vahvaa ilmastopolitiikkaa. Polttava Kysymys -ilmastolakikampanja katsoo, että paneeli voi auttaa tuomaan ilmastotieteellisen tiedon takaisin poliittiseen päätöksentekoon, mistä se on ollut kauan kateissa. Seuraavat kaksi askelta ovat 40 prosentin päästövähennystavoitteen asettaminen vuodelle 2020 [1] sekä vahvan ilmastolain säätäminen.
Polttava Kysymys -kampanja toivoo, että paneeli selvittäisi ensi töikseen ilmastolain sopivaa toteutustapaa Suomessa, sekä arvioisi vaihtoehtoisia tapoja saavuttaa vähintään 40 prosentin kotimaiset päästövähennykset vuoteen 2020 mennessä.
Paneelin asettaminen vauhdittaa vuosittaisiin päästövähennyksiin velvoittavan ilmastolain valmistelua. Ilmastolain tulee sisältää vuosittaiset tai kausittaiset päästöbudjetit, jotka ohjaavat kohti keskipitkän ja pitkän aikavälin päästötavoitteita. Päästöbudjetit jaetaan sektoreittain, samaan tapaan kuin valtion budjetti on ministeriöittäin jaettu. Kampanjan ilmastolakimallissa ilmastopaneelin tehtäviin kuuluvat hallituksen neuvominen päästöbudjettien laatimisessa sekä pitkän aikavälin päästövähennystavoitteen ja lyhyen aikavälin päästöbudjettien yhteensopivuuden arviointi.
Ilmastopaneelin jäsenten monipuolinen tausta antaa hyvät eväät hallituksen ilmastopolitiikan arvioimiseen ja tukemiseen. Ison-Britannian ilmastopaneeli, Committee on Climate Change, on vahvistanut tieteellisen tiedon roolia ilmastopolitiikassa.
Lisätietoja:
Jonas Biström, Maan ystävien ilmastokampanjavastaava 044 0216668 jonas.bistrom@maanystavat.fi
http://www.polttavakysymys.fi
[1] Polttavan Kysymyksen ajamat päästövähennystavoitteet ovat linjassa ilmastotieteen kanssa. Vaaditut päästövähennystavoitteet perustuvat kansainväliseen ilmastotutkimukseen: hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan teollisuusmaiden pitäisi vähentää päästöjään 25–40 % vuoteen 2020 mennessä ja 80–95 % vuoteen 2050 mennessä, jotta lämpeneminen olisi mahdollista pysäyttää alle kahden asteen. Tämä antaa kuitenkin vain noin 50 % todennäköisyyden sille, että globaali keskilämpötila ei ylittäisi kahta astetta vuosisadan loppuun mennessä (den Elzen, M. & Meinshausen, M. 2006. Climate Policy 6: 545–564.). Siksi Suomen ja muiden teollisuusmaiden on saavutettava vähintään 40 prosentin kotimaiset vähennykset vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Päästövähennystavoitteita on voitava tarkistaa kunnianhimoisemmiksi 1,5 asteen tavoitteen mukaisesti. Vähiten kehittyneet maat ja pienet saarivaltiot (80 YK:n jäsenmaata) ovat ilmoittaneet ilmastotieteeseen nojaten, että yli 1,5 asteen keskilämpötilan nousu olisi niille mahdoton kestää.
]]>Kiertueella toimivan ilmastopolitiikan puolesta2011-11-24T22:00:00+00:002011-11-24T22:00:00+00:00http://www.polttavakysymys.fi/midcom-permalink-1e1172ed8bdee02172e11e1bafd6f06f44976e776e7katja.hintikainen@helsinki.fi (Katja Hintikainen)Seminaarin alkamisajankohdan lähestyessä paikallisryhmän aktiivien ajatukset pyörivät paljon käytännön järjestelyjen ympärillä. Lisäksi jännittää, tuleeko ihmisiä paikalle? Kun sali sitten täyttyy ilmastonmuutoksesta huolissaan olevista, ilmastopolitiikasta kiinnostuneista kuulijoista, voi huokaista tyytyväisenä. Päästään asian ytimeen, siihen, mikä ilmastopolitiikassa on pielessä ja mitä me yhdessä voimme asialle tehdä.
Vaikka keskustelu ilmastonmuutoksesta on valtamediassa jäänyt talouskriisin varjoon, eivät ilmastonmuutoksesta huolissaan olevat kansalaiset ole kadonneet minnekään. Mikä mättää ilmastopolitiikassa - seminaareihin kokoontuneet ihmiset ovat yksi todiste siitä.
Monesti tuntuu siltä, että ne päätökset, joita ilmastonmuutoksen torjumiseen tarvittaisiin, tehdään jossain todella kaukana tavallisen ihmisen vaikutuspiiristä, kaukana kansainvälisissä neuvotteluissa ja politiikan kulisseissa. Seminaareissa käydäänkin läpi politiikan koukeroita, esimerkiksi sitä, miksi lakialoitteet eivät aina etene laeiksi asti, millä tavalla teollisuus vaikuttaa ilmastopolitiikan muotoutumiseen ja kenellä on valtaa poliittisessa pelissä.
Mikä mättää ilmastopolitiikassa -seminaari esittelee keinon, jolla tavallinen kansalainen pääsee vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon, jotta ilmastonmuutoksen torjumiseen tarvittavia päätöksiä todella saataisiin aikaiseksi. Ilmastolaki, laki vuosittaisista päästövähennyksistä, on konsepti, jonka Polttava Kysymys on tuonut suomalaisen poliittisen päätöksenteon pöydälle. Saavutuksen taustalla on paljon pitkälti vapaaehtoisvoimin tehtyä kampanjointia: erilaisia tempauksia, kansanedustajien tapaamisia, tuhansia kansanedustajille lähetettyjä kortteja, kannanottoja. Ja näiden takana on lukuisia kampanjaan osallistuneita ihmisiä.
Vielä on varmistettava, että laki todella toteutetaan ja että siihen saadaan tarpeeksi tiukat päästövähennykset. Tavoitetason on oltava -40 % 2020 mennessä ja -95 % 2050 mennessä. Aktiivista kampanjaa tarvitaan edelleen. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että seminaarit ovat tavoittaneet uusia ihmisiä. Kampanja on saamassa uusia toimijoita. Ilmastolakia vaativien ihmisten joukko kasvaa. Myös se on voitto matkan varrella. Kiitos osallistujille!
Polttavan Kysymyksen Helsingin paikallisryhmän puolesta tervetuloa suunnittelemaan pääkaupunkiseudun tulevaisuuden toimintaa! Tervetuloa myös pikkujouluihimme ti 29.11 klo 17 alkaen! (Pauligin huvila, Mechelininkatu 36, Helsinki)
Seminaarikiertue jatkuu! Mikä mättää ilmastopolitiikassa – seminaareja luvassa vielä Kuopiossa, Joensuussa ja Rovaniemellä. Katso ajankohdat täältä. Tervetuloa!
]]>Seminaarin alkamisajankohdan lähestyessä paikallisryhmän aktiivien ajatukset pyörivät paljon käytännön järjestelyjen ympärillä. Lisäksi jännittää, tuleeko ihmisiä paikalle? Kun sali sitten täyttyy ilmastonmuutoksesta huolissaan olevista, ilmastopolitiikasta kiinnostuneista kuulijoista, voi huokaista tyytyväisenä. Päästään asian ytimeen, siihen, mikä ilmastopolitiikassa on pielessä ja mitä me yhdessä voimme asialle tehdä.
Vaikka keskustelu ilmastonmuutoksesta on valtamediassa jäänyt talouskriisin varjoon, eivät ilmastonmuutoksesta huolissaan olevat kansalaiset ole kadonneet minnekään. Mikä mättää ilmastopolitiikassa - seminaareihin kokoontuneet ihmiset ovat yksi todiste siitä.
Monesti tuntuu siltä, että ne päätökset, joita ilmastonmuutoksen torjumiseen tarvittaisiin, tehdään jossain todella kaukana tavallisen ihmisen vaikutuspiiristä, kaukana kansainvälisissä neuvotteluissa ja politiikan kulisseissa. Seminaareissa käydäänkin läpi politiikan koukeroita, esimerkiksi sitä, miksi lakialoitteet eivät aina etene laeiksi asti, millä tavalla teollisuus vaikuttaa ilmastopolitiikan muotoutumiseen ja kenellä on valtaa poliittisessa pelissä.
Mikä mättää ilmastopolitiikassa -seminaari esittelee keinon, jolla tavallinen kansalainen pääsee vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon, jotta ilmastonmuutoksen torjumiseen tarvittavia päätöksiä todella saataisiin aikaiseksi. Ilmastolaki, laki vuosittaisista päästövähennyksistä, on konsepti, jonka Polttava Kysymys on tuonut suomalaisen poliittisen päätöksenteon pöydälle. Saavutuksen taustalla on paljon pitkälti vapaaehtoisvoimin tehtyä kampanjointia: erilaisia tempauksia, kansanedustajien tapaamisia, tuhansia kansanedustajille lähetettyjä kortteja, kannanottoja. Ja näiden takana on lukuisia kampanjaan osallistuneita ihmisiä.
Vielä on varmistettava, että laki todella toteutetaan ja että siihen saadaan tarpeeksi tiukat päästövähennykset. Tavoitetason on oltava -40 % 2020 mennessä ja -95 % 2050 mennessä. Aktiivista kampanjaa tarvitaan edelleen. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että seminaarit ovat tavoittaneet uusia ihmisiä. Kampanja on saamassa uusia toimijoita. Ilmastolakia vaativien ihmisten joukko kasvaa. Myös se on voitto matkan varrella. Kiitos osallistujille!
Polttavan Kysymyksen Helsingin paikallisryhmän puolesta tervetuloa suunnittelemaan pääkaupunkiseudun tulevaisuuden toimintaa! Tervetuloa myös pikkujouluihimme ti 29.11 klo 17 alkaen! (Pauligin huvila, Mechelininkatu 36, Helsinki)
Seminaarikiertue jatkuu! Mikä mättää ilmastopolitiikassa – seminaareja luvassa vielä Kuopiossa, Joensuussa ja Rovaniemellä. Katso ajankohdat täältä. Tervetuloa!
]]>Ilmastopolitiikkakiertue pyörähti liikkeelle2011-11-12T22:00:00+00:002011-11-12T22:00:00+00:00http://www.polttavakysymys.fi/midcom-permalink-1e10e15c48d6c2c0e1511e1bfab3739840b3b1a3b1akatja.hintikainen@helsinki.fi (Katja Hintikainen)Polttava Kysymys -kampanjan järjestämä Mikä mättää ilmastopolitiikassa –seminaarikiertue avaa ilmastopolitiikan perusteita ja kertoo, miten tavallinen kansalainen voi vaikuttaa ilmastopolitiikkaan. Kiertue polkaistiin käyntiin Oulun yliopistolla maanantaina 7.11. Keskustelu jatkui tiistaina Helsingissä.
"Koimme, ettei ilmastonmuutos saa arvoistaan huomiota valtamediassa eikä ilmastonmuutoksen torjumisen tärkeyttä oteta huomioon poliittisessa päätöksenteossa. Aloimme miettiä, miksi näin on ja mitä tälle asialle voisi tehdä." kertoo Maan ystävien ilmastokampanjavastaava Jonas Biström seminaarin synnyn taustoista.
Ilmastonmuutonmuutos on tunnustettu ongelma ja sen vaikutukset näkyvät jo eri puolilla maapalloa. Seminaarikiertueella Polttava Kysymys kampanjan aktiivit haluavat herätellä keskustelua siitä, miksi ilmastonmuutoksen torjunnassa ei kuitenkaan ole edetty juhlapuheista tekoihin. Mitkä tekijät vaikeuttavat tehokkaiden päästövähennyskeinojen käyttöönottoa?
Polttava Kysymys -ilmastolakikampanjan Helsingin paikallisryhmän jäsen Minna Teittinen huomauttikin, että vasta julkaistun Eurobarometrin mukaan kaksi kolmannesta eurooppalaisista on enemmän huolestunut ilmastonmuutoksesta kuin talouskriisistä. "Miksi tämä ei näy poliittisessa päätöksenteossa?" kummastelee Teittinen.
Seminaarikiertueella halutaan tarjota mahdollisuuksia vaikuttaa paremman ja kunnianhimoisemman ilmastopolitiikan puolesta. Polttava Kysymys -ilmastolakikampanja toimii esimerkkinä siitä, kuinka me ilmastonmuutoksesta huolestuneet kansalaiset voimme vaikuttaa ilmastopolitiikkaan ja viedä vaatimuksemme aina hallitusohjelmaan saakka.
Oulussa ilmastopolitiikan tila herätti haluja vaikuttaa ja tilaisuuden jälkeen ilmastolakikampanjoinnista kiinnostuneet kuulijat jäivät suunnittelemaan, kuinka voisivat omalla paikkakunnallaan edistää ilmastolain syntyä. Jokaisen seminaarin jälkeen on mahdollisuus jäädä keskustelemaan ilmastolakikampanjoinnista käytännössä. Polttava Kysymys -kampanja tukee halukkaita paikallisen toimintaryhmän perustamisessa. Kansanedustajat kuuntelevat herkemmin oman vaalipiirinsä asukkaita, joten jokainen ilmastolakiaktiivi ympäri Suomen voi vaikuttaa!
Seminaari järjestetään loppuvuoden aikana Turussa, Hämeenlinna, Tampereella, Turussa, Mikkelissä, Kuopiossa, Joensuussa sekä Rovaniemellä.Tarkat seminaaripäivämäärät löydät täältä. Tervetuloa mukaan keskustelemaan ja vaikuttamaan paremman ilmastopolitiikan puolesta!
]]>Polttava Kysymys -kampanjan järjestämä Mikä mättää ilmastopolitiikassa –seminaarikiertue avaa ilmastopolitiikan perusteita ja kertoo, miten tavallinen kansalainen voi vaikuttaa ilmastopolitiikkaan. Kiertue polkaistiin käyntiin Oulun yliopistolla maanantaina 7.11. Keskustelu jatkui tiistaina Helsingissä.
"Koimme, ettei ilmastonmuutos saa arvoistaan huomiota valtamediassa eikä ilmastonmuutoksen torjumisen tärkeyttä oteta huomioon poliittisessa päätöksenteossa. Aloimme miettiä, miksi näin on ja mitä tälle asialle voisi tehdä." kertoo Maan ystävien ilmastokampanjavastaava Jonas Biström seminaarin synnyn taustoista.
Ilmastonmuutonmuutos on tunnustettu ongelma ja sen vaikutukset näkyvät jo eri puolilla maapalloa. Seminaarikiertueella Polttava Kysymys kampanjan aktiivit haluavat herätellä keskustelua siitä, miksi ilmastonmuutoksen torjunnassa ei kuitenkaan ole edetty juhlapuheista tekoihin. Mitkä tekijät vaikeuttavat tehokkaiden päästövähennyskeinojen käyttöönottoa?
Polttava Kysymys -ilmastolakikampanjan Helsingin paikallisryhmän jäsen Minna Teittinen huomauttikin, että vasta julkaistun Eurobarometrin mukaan kaksi kolmannesta eurooppalaisista on enemmän huolestunut ilmastonmuutoksesta kuin talouskriisistä. "Miksi tämä ei näy poliittisessa päätöksenteossa?" kummastelee Teittinen.
Seminaarikiertueella halutaan tarjota mahdollisuuksia vaikuttaa paremman ja kunnianhimoisemman ilmastopolitiikan puolesta. Polttava Kysymys -ilmastolakikampanja toimii esimerkkinä siitä, kuinka me ilmastonmuutoksesta huolestuneet kansalaiset voimme vaikuttaa ilmastopolitiikkaan ja viedä vaatimuksemme aina hallitusohjelmaan saakka.
Oulussa ilmastopolitiikan tila herätti haluja vaikuttaa ja tilaisuuden jälkeen ilmastolakikampanjoinnista kiinnostuneet kuulijat jäivät suunnittelemaan, kuinka voisivat omalla paikkakunnallaan edistää ilmastolain syntyä. Jokaisen seminaarin jälkeen on mahdollisuus jäädä keskustelemaan ilmastolakikampanjoinnista käytännössä. Polttava Kysymys -kampanja tukee halukkaita paikallisen toimintaryhmän perustamisessa. Kansanedustajat kuuntelevat herkemmin oman vaalipiirinsä asukkaita, joten jokainen ilmastolakiaktiivi ympäri Suomen voi vaikuttaa!
Seminaari järjestetään loppuvuoden aikana Turussa, Hämeenlinna, Tampereella, Turussa, Mikkelissä, Kuopiossa, Joensuussa sekä Rovaniemellä.Tarkat seminaaripäivämäärät löydät täältä. Tervetuloa mukaan keskustelemaan ja vaikuttamaan paremman ilmastopolitiikan puolesta!
]]>Meillä on juuri nyt ruuhkaa: ilmastoratkaisujen runsaudenpula Durbanin kokouksen kynnyksellä2011-11-10T22:00:00+00:002011-11-10T22:00:00+00:00http://www.polttavakysymys.fi/midcom-permalink-1e10c68f28525e20c6811e1b73b853f83e6a902a902laura.meller@maanystavat.fi (Laura Meller)Vajaan kuukauden kuluttua YK:n ilmastosopimuksesta neuvotellaan jälleen Durbanissa. Yhdeksän suomalaista ympäristö- ja kehitysyhteistyöjärjestöä julkaisi eilen tavoitteensa Durbanin ilmastokokoukseen.
Teollisuusmaiden laillisesti sitovien päästövähennysvelvoitteiden jatkaminen Kioton pöytäkirjan alla vuoden 2012 jälkeen
Sitoumusten kiristäminen vastaamaan todellista tarvetta: teollisuusmaiden on sitouduttava vähintään 40 prosentin kotimaisiin vähennyksiin vuoteen 2020 mennessä
Riittävän, uuden ja läpinäkyvään rahoituksen varmistaminen, jotta myös kehitysmaat voivat osallistua ilmastotalkoisiin.
Neuvotteluja vaivaava umpisolmu kiteytyy näin: maat ovat haluttomia sitoutumaan ilmastotoimiin, sillä muutkaan eivät sitoudu. Kaksi vuotta sitten Kööpenhaminassa pöydälle asetetut päästövähennystarjoukset johtavat ilmaston lämpenemiseen jopa yli neljällä asteella – hallitsemattomaan ilmastonmuutokseen ja sen katastrofaalisiin seurauksiin.
Erilaisia vaihtoehtoja umpisolmun avaamiseksi on tarjolla runsaasti. Lokakuun lopulla YK:n ympäristöjärjestö UNEP ja World Resources Institute julkaisivat selvityksen, johon on koottu yli 130 erilaista tapaa edistää ilmastotoimia aina kansainvälisistä neuvotteluista kunnallistasoon ja kansalaisten toimintaan.
Suomenkin on kiireesti katsottava peiliin ja tarkistettava, että oma valmiustila on riittävä. Tähän asti Suomi on lähinnä hidastanut neuvotteluja ottamalla EU:ssa jarruttavan kannan tiukempaan tavoitteeseen siirtymistä kohtaan. Suomen uusi hallitus on sitoutunut edistämään ns. kahden asteen tavoitteen mukaista neuvottelutulosta – nyt on aika osoittaa, ettei hallitusohjelma ole pelkkää paperia.
UNEP:n ja WRI:n tuoreen selvityksen mukaan kunnianhimoinen kansallinen ilmastolaki on tapa viedä kansainvälisiä ilmastoneuvotteluita eteenpäin: se antaa neuvottelijoille selkänojaa tiukkoihin sitoumuksiin myös neuvotteluissa. Suomen hallitus onkin sitoutunut selvittämään tiukempaan päästötavoitteeseen siirtymistä sekä ilmastolain säätämistä. Durbanissa Suomen on toimittava rakentavasti siitä huolimatta, että selvityksiä vasta suunnitellaan.
Viime viikolla luimme huolestuttavia uutisia ilmastopäästöjen ennätysnopeasta kasvusta. Pessimistisimmät kirjoitukset ovat jo julistaneet taistelun ilmastonmuutosta vastaan hävityksi: ilmastosta on puhuttu viime vuosina kiihtyvällä tahdilla, mutta päästöt ne vain kasvavat, ja mitään ei voida! Polttava Kysymys tarjoaa lääkkeeksi yksinkertaista kokeilua: ryhdytään sanoista tekoihin. Kunnianhimoista, oikeudenmukaista ja laillisesti sitovaa ilmastosopimusta tarvitaan, jotta päästöjen kasvu saadaan pysäytettyä ja käännettyä laskuun. Tapoja ilmastosopimuksen edistämiseen riittää ruuhkaksi asti.
Lue lisää:
Durbanin kokousta seuraavien ympäristö- ja kehitysyhteistyöjärjestöjen blogi
]]>Vajaan kuukauden kuluttua YK:n ilmastosopimuksesta neuvotellaan jälleen Durbanissa. Yhdeksän suomalaista ympäristö- ja kehitysyhteistyöjärjestöä julkaisi eilen tavoitteensa Durbanin ilmastokokoukseen.
Teollisuusmaiden laillisesti sitovien päästövähennysvelvoitteiden jatkaminen Kioton pöytäkirjan alla vuoden 2012 jälkeen
Sitoumusten kiristäminen vastaamaan todellista tarvetta: teollisuusmaiden on sitouduttava vähintään 40 prosentin kotimaisiin vähennyksiin vuoteen 2020 mennessä
Riittävän, uuden ja läpinäkyvään rahoituksen varmistaminen, jotta myös kehitysmaat voivat osallistua ilmastotalkoisiin.
Neuvotteluja vaivaava umpisolmu kiteytyy näin: maat ovat haluttomia sitoutumaan ilmastotoimiin, sillä muutkaan eivät sitoudu. Kaksi vuotta sitten Kööpenhaminassa pöydälle asetetut päästövähennystarjoukset johtavat ilmaston lämpenemiseen jopa yli neljällä asteella – hallitsemattomaan ilmastonmuutokseen ja sen katastrofaalisiin seurauksiin.
Erilaisia vaihtoehtoja umpisolmun avaamiseksi on tarjolla runsaasti. Lokakuun lopulla YK:n ympäristöjärjestö UNEP ja World Resources Institute julkaisivat selvityksen, johon on koottu yli 130 erilaista tapaa edistää ilmastotoimia aina kansainvälisistä neuvotteluista kunnallistasoon ja kansalaisten toimintaan.
Suomenkin on kiireesti katsottava peiliin ja tarkistettava, että oma valmiustila on riittävä. Tähän asti Suomi on lähinnä hidastanut neuvotteluja ottamalla EU:ssa jarruttavan kannan tiukempaan tavoitteeseen siirtymistä kohtaan. Suomen uusi hallitus on sitoutunut edistämään ns. kahden asteen tavoitteen mukaista neuvottelutulosta – nyt on aika osoittaa, ettei hallitusohjelma ole pelkkää paperia.
UNEP:n ja WRI:n tuoreen selvityksen mukaan kunnianhimoinen kansallinen ilmastolaki on tapa viedä kansainvälisiä ilmastoneuvotteluita eteenpäin: se antaa neuvottelijoille selkänojaa tiukkoihin sitoumuksiin myös neuvotteluissa. Suomen hallitus onkin sitoutunut selvittämään tiukempaan päästötavoitteeseen siirtymistä sekä ilmastolain säätämistä. Durbanissa Suomen on toimittava rakentavasti siitä huolimatta, että selvityksiä vasta suunnitellaan.
Viime viikolla luimme huolestuttavia uutisia ilmastopäästöjen ennätysnopeasta kasvusta. Pessimistisimmät kirjoitukset ovat jo julistaneet taistelun ilmastonmuutosta vastaan hävityksi: ilmastosta on puhuttu viime vuosina kiihtyvällä tahdilla, mutta päästöt ne vain kasvavat, ja mitään ei voida! Polttava Kysymys tarjoaa lääkkeeksi yksinkertaista kokeilua: ryhdytään sanoista tekoihin. Kunnianhimoista, oikeudenmukaista ja laillisesti sitovaa ilmastosopimusta tarvitaan, jotta päästöjen kasvu saadaan pysäytettyä ja käännettyä laskuun. Tapoja ilmastosopimuksen edistämiseen riittää ruuhkaksi asti.
Lue lisää:
Durbanin kokousta seuraavien ympäristö- ja kehitysyhteistyöjärjestöjen blogi
]]>Kansalaistoiminta toi ilmastolain hallitusohjelmaan, työ jatkuu2011-06-19T21:00:00+00:002011-06-19T21:00:00+00:00http://www.polttavakysymys.fi/midcom-permalink-1e09b3d078bd2a89b3d11e0a6a3156a9e3bde3ade3alaura.meller@maanystavat.fi (Laura Meller)Polttava Kysymys -ilmastolakikampanja käynnistyi lumiukkojen mielenilmauksella helmikuussa 2008. Kampanja esitteli suomalaisille täysin uudenlaisen konseptin ilmastokriisiin vastaamiseksi: vuosittaisiin päästövähennystavoitteisiin velvoittavan ilmastolain, jossa asetetaan ilmastotieteeseen perustuvat tavoitteet vuosille 2020 ja 2050.
Runsaat kolme vuotta myöhemmin, kesäkuussa 2011, hallitusohjelmassa lukee:
[Monitieteellinen ja riippumaton] Ilmastopaneeli valmistelee hallituksen käyttöön ohjeelliset päästöbudjetit, joilla voidaan edetä kohti pitkän aikavälin kestävää päästötasoa. Ilmastopaneeli neuvoo hallitusta päästöbudjettien määrittämisessä ja tarkistamisessa, seuraa niiden toteutumista sekä antaa suosituksia toimista päästöjen vähentämiseksi. Saatujen kokemusten ja selvitysten perusteella hallitus valmistelee esityksen ja tekee erillisen päätöksen ilmastolain säätämisestä ohjaamaan päästökaupan ulkopuolella syntyvien päästöjen vähentämistä.
Kirjaus ilmastolaista hallitusohjelmassa on tärkeä virstanpylväs Polttava Kysymys -kampanjalle, joka on tuonut lain tyhjästä suomalaiseen ilmastokeskusteluun ja työskennellyt runsaat kolme vuotta sen aikaansaamiseksi. Kampanjan aikana ilmastolain ystävät ovat lähettäneet kansanedustajille kymmeniätuhansia viestejä ilmastolain puolesta, järjestäneet kymmeniä tempauksia ympäri Suomea, tavanneet päättäjiä, haastaneet heitä paneelikeskusteluissa, tuottaneet tärkeää taustatietoa, päivystäneet Säätytalolla kannustamassa hallitusneuvottelijoita... Hyvät vaikuttavat kansalaiset, työnne ei ole mennyt hukkaan! Toivoisin, että jokainen kampanjaan osallistunut hengittäisi nyt syvään ja sanoisi itselleen: minä olen saanut tämän aikaan.
Suuri kiitos hallitusohjelman ilmastolakikirjauksesta kuuluu myös niille lukuisille poliitikoille, jotka omalla toiminnallaan veivät ilmastolakia eteenpäin sekä edellisen vaalikauden aikana että nyt hallitusneuvotteluissa.
Hallitus jätti itselleen vielä paljon kirittävää: ilmastolakiin sekä ilmastotieteen mukaisiin päästötavoitteisiin olisi voinut sitoutua määrätietoisemmin sanakääntein. Ohjelma jättää tulkinnanvaraiseksi, mikä on ”pitkän aikavälin kestävä päästötaso” sekä sen, millaisella aikataululla päätöksenteko ilmastolain säätämisestä etenee. Ilmastopaneelin perustaminen sekä sen laadittavaksi annettavat päästöbudjetit ovat joka tapauksessa askel oikeaan suuntaan. Seuraavia askelia ovat
• tarvittavien selvitysten käynnistäminen viipymättä • päästöbudjettien tekeminen sitoviksi osana ilmastolakia • tavoitetason täsmentäminen: tarvitaan vähintään 40 % kotimaiset päästövähennykset vuoteen 2020 mennessä ja 95 % vähennykset vuoteen 2050 mennessä • lain ulottaminen koskemaan myös päästökaupan piirissä olevia sektoreita.
Ilmastolaki tarvitsee yhä myös meitä vaikuttavia kansalaisia. Hallitukselta on lupa odottaa ja vaatia rivakkaa toimintaa jatkoaskelten ottamiseksi, ja se tarvitsee kannustusta, tukea, painetta. Työ kunnianhimoisen ilmastolain puolesta jatkuu. Tervetuloa mukaan.
]]>Polttava Kysymys -ilmastolakikampanja käynnistyi lumiukkojen mielenilmauksella helmikuussa 2008. Kampanja esitteli suomalaisille täysin uudenlaisen konseptin ilmastokriisiin vastaamiseksi: vuosittaisiin päästövähennystavoitteisiin velvoittavan ilmastolain, jossa asetetaan ilmastotieteeseen perustuvat tavoitteet vuosille 2020 ja 2050.
Runsaat kolme vuotta myöhemmin, kesäkuussa 2011, hallitusohjelmassa lukee:
[Monitieteellinen ja riippumaton] Ilmastopaneeli valmistelee hallituksen käyttöön ohjeelliset päästöbudjetit, joilla voidaan edetä kohti pitkän aikavälin kestävää päästötasoa. Ilmastopaneeli neuvoo hallitusta päästöbudjettien määrittämisessä ja tarkistamisessa, seuraa niiden toteutumista sekä antaa suosituksia toimista päästöjen vähentämiseksi. Saatujen kokemusten ja selvitysten perusteella hallitus valmistelee esityksen ja tekee erillisen päätöksen ilmastolain säätämisestä ohjaamaan päästökaupan ulkopuolella syntyvien päästöjen vähentämistä.
Kirjaus ilmastolaista hallitusohjelmassa on tärkeä virstanpylväs Polttava Kysymys -kampanjalle, joka on tuonut lain tyhjästä suomalaiseen ilmastokeskusteluun ja työskennellyt runsaat kolme vuotta sen aikaansaamiseksi. Kampanjan aikana ilmastolain ystävät ovat lähettäneet kansanedustajille kymmeniätuhansia viestejä ilmastolain puolesta, järjestäneet kymmeniä tempauksia ympäri Suomea, tavanneet päättäjiä, haastaneet heitä paneelikeskusteluissa, tuottaneet tärkeää taustatietoa, päivystäneet Säätytalolla kannustamassa hallitusneuvottelijoita... Hyvät vaikuttavat kansalaiset, työnne ei ole mennyt hukkaan! Toivoisin, että jokainen kampanjaan osallistunut hengittäisi nyt syvään ja sanoisi itselleen: minä olen saanut tämän aikaan.
Suuri kiitos hallitusohjelman ilmastolakikirjauksesta kuuluu myös niille lukuisille poliitikoille, jotka omalla toiminnallaan veivät ilmastolakia eteenpäin sekä edellisen vaalikauden aikana että nyt hallitusneuvotteluissa.
Hallitus jätti itselleen vielä paljon kirittävää: ilmastolakiin sekä ilmastotieteen mukaisiin päästötavoitteisiin olisi voinut sitoutua määrätietoisemmin sanakääntein. Ohjelma jättää tulkinnanvaraiseksi, mikä on ”pitkän aikavälin kestävä päästötaso” sekä sen, millaisella aikataululla päätöksenteko ilmastolain säätämisestä etenee. Ilmastopaneelin perustaminen sekä sen laadittavaksi annettavat päästöbudjetit ovat joka tapauksessa askel oikeaan suuntaan. Seuraavia askelia ovat
• tarvittavien selvitysten käynnistäminen viipymättä • päästöbudjettien tekeminen sitoviksi osana ilmastolakia • tavoitetason täsmentäminen: tarvitaan vähintään 40 % kotimaiset päästövähennykset vuoteen 2020 mennessä ja 95 % vähennykset vuoteen 2050 mennessä • lain ulottaminen koskemaan myös päästökaupan piirissä olevia sektoreita.
Ilmastolaki tarvitsee yhä myös meitä vaikuttavia kansalaisia. Hallitukselta on lupa odottaa ja vaatia rivakkaa toimintaa jatkoaskelten ottamiseksi, ja se tarvitsee kannustusta, tukea, painetta. Työ kunnianhimoisen ilmastolain puolesta jatkuu. Tervetuloa mukaan.
]]>Ilmastolaki Kataisen pöydällä2011-05-13T21:00:00+00:002011-05-13T21:00:00+00:00http://www.polttavakysymys.fi/midcom-permalink-1e07e21413a16f67e2111e08c73b7fc1a6b367c367claura.meller@maanystavat.fi (Laura Meller)Ilmastolakia tukevat puolueet ovat vieneet asian hallitustunnustelija Jyrki Kataisen työpöydälle. Vihreät kertoi tänään lauantaina hallitusneuvotteluihin osallistumisen ehdoksi, että hallitus ”parantaa ympäristön- ja ilmastonsuojelun tasoa esimerkiksi säätämällä ilmastolain”. Aikaisemmin tällä viikolla sosialidemokraatit ja vasemmistoliitto linjasivat Kataiselle, että ilmastolaki on yksi seuraavan hallituskauden tärkeimpiä lainsäädäntöhankkeita.
Tulevat päivät ratkaisevat, millaisella kokoonpanolla seuraavasta hallitusohjelmasta lähdetään neuvottelemaan. Tilanne elää koko ajan ja on äärimmäisen jännittävä. Polttava Kysymys seuraa ilmastolain vaiheita läpi neuvotteluiden.
Ilmastolailla on edellytykset edetä seuraavan hallitusohjelman kautta, sillä
se on sosialidemokraateille, vihreille ja vasemmistoliitolle tärkeä tavoite
edellinen hallitus on linjannut, että ilmastolain hyötyjä ja haittoja sekä soveltuvuutta Suomeen tulee selvittää
uudessa eduskunnassa on Polttavan Kysymyksen ja Kepan vaalikoneiden mukaan 84 ilmastolakimyönteistä kansanedustajaa.
]]>Ilmastolakia tukevat puolueet ovat vieneet asian hallitustunnustelija Jyrki Kataisen työpöydälle. Vihreät kertoi tänään lauantaina hallitusneuvotteluihin osallistumisen ehdoksi, että hallitus ”parantaa ympäristön- ja ilmastonsuojelun tasoa esimerkiksi säätämällä ilmastolain”. Aikaisemmin tällä viikolla sosialidemokraatit ja vasemmistoliitto linjasivat Kataiselle, että ilmastolaki on yksi seuraavan hallituskauden tärkeimpiä lainsäädäntöhankkeita.
Tulevat päivät ratkaisevat, millaisella kokoonpanolla seuraavasta hallitusohjelmasta lähdetään neuvottelemaan. Tilanne elää koko ajan ja on äärimmäisen jännittävä. Polttava Kysymys seuraa ilmastolain vaiheita läpi neuvotteluiden.
Ilmastolailla on edellytykset edetä seuraavan hallitusohjelman kautta, sillä
se on sosialidemokraateille, vihreille ja vasemmistoliitolle tärkeä tavoite
edellinen hallitus on linjannut, että ilmastolain hyötyjä ja haittoja sekä soveltuvuutta Suomeen tulee selvittää
uudessa eduskunnassa on Polttavan Kysymyksen ja Kepan vaalikoneiden mukaan 84 ilmastolakimyönteistä kansanedustajaa.
]]>Uudessa eduskunnassa 65 ilmastolain tukijaa2011-04-17T21:00:00+00:002011-04-17T21:00:00+00:00http://www.polttavakysymys.fi/midcom-permalink-1e0693aff9270fe693a11e0ad29f3ab015772807280laura.meller@maanystavat.fi (Laura Meller)Uuden eduskunnan kansanedustajista 79 on vastannut Polttavan Kysymyksen yhden kysymyksen vaalikoneeseen. Heistä 65 kannattaa ilmastolakia ja vastuullista ilmastopolitiikkaa.
Kansanedustajat ja heidän ilmastolakikantansa listattu alle vaalipiireittäin. Tyhjä tila nimen perässä tarkoittaa, että edustaja ei ole ilmoittanut kantaansa ilmastolakiin.
SATAKUNTA Timo Kalli kesk Sauli Ahvenjärvi kd Jari Myllykoski vas Sampsa Kataja kok Anne Holmlund kok Ar Jalonen ps Anssi Joutsenlahti ps Krista Kiuru sd KYLLÄ Kristiina Salonen sd
AHVENANMAA Elisabeth Nauclér r
ETELÄ-SAVO Lenita Toivakka kok Jouni Backman sd KYLLÄ Pauliina Viitamies sd KYLLÄ Kaj Turunen ps Jari Leppä kesk Katri Komi kesk EI
POHJOIS-KARJALA Riitta Myller sd KYLLÄ Merja Mäkisalo-Ropponen sd KYLLÄ Anu Vehviläinen kesk Eero Reijonen kesk Pekka Ravi kok Osmo Kokko ps EI
KYMI Anneli Kiljunen sd KYLLÄ Sirpa Paatero sd Jukka Kärnä sd KYLLÄ Suna Kymäläinen sd Sari Palm kd Reijo Tossavainen ps Jari Lindström ps EI Juho Eerola ps Jyri Häkämies kok Jukka Kopra kok Kimmo Tiilikainen kesk Ari Torniainen kesk
HÄME Timo Heinonen kok Sanni Grahn-Laasonen kok Kalle Jokinen kok Johannes Koskinen sd KYLLÄ Tarja Filatov sd KYLLÄ Mika Kari sd Jouko Skinnari sd sd KYLLÄ Sirkka-Liisa Anttila kesk Juha Rehula kesk Aino-Kaisa Pekonen vas KYLLÄ Päivi Räsänen kd KYLLÄ Anne Louhelainen ps James Hirvisaari ps Ismo Soukola ps
PIRKANMAA Anna Kontula vas KYLLÄ Leena Rauhala kd KYLLÄ Sofia Vikman kok Arto Satonen kok Kimmo Sasi kok Pauli Kiuru kok KYLLÄ Harri Jaskari kok Oras Tynkkynen vihr KYLLÄ Laila Koskela ps Lea Mäkipää ps EI Pertti Virtanen ps Martti Mölsä ps EI Hanna Tainio sd KYLLÄ Saara Karhu sd KYLLÄ Pia Viitanen sd KYLLÄ Jukka Gustafsson sd KYLLÄ Arto Pirttilahti kesk Mikko Alatalo kesk
VARSINAIS-SUOMI Stefan Wallin rkp EI Esko Kiviranta kesk Annika Saarikko kesk Ville Niinistö vihr KYLLÄ Kike Elomaa ps EI Lauri Heikkilä ps Maria Lohela ps Annika Lapintie vas KYLLÄ Jyrki Yrttiaho vas KYLLÄ Heli Paasio sd KYLLÄ Katja Taimela sd KYLLÄ Ilkka Kantola sd KYLLÄ Eeva-Johanna Eloranta sd KYLLÄ Petteri Orpo kok KYLLÄ Anne-Mari Virolainen kok EI Ilkka Kanerva kok KYLLÄ Pertti Hemmilä kok
POHJOIS-SAVO Erkki Virtanen vas KYLLÄ Kari Rajamäki sd Tuula Väätäinen sd KYLLÄ Seppo Kääriäinen kesk Elsi Katainen kesk KYLLÄ Markku Rossi kesk KYLLÄ Markku Eestilä kok EI Pentti Oinonen ps Kimmo Kivelä ps
VAASA Vesa-Matti Saarakkala ps Reijo Hongisto ps Maria Tolppanen ps Tuomo Puumala kesk Lasse Hautala kesk Mikko Savola kesk Mika Lintilä kesk Anna-Maja Henriksson rkp Ulla-Maj Wideroos rkp Mats Nylund rkp Lars Erik Gästgivars rkp Jutta Urpilainen sd KYLLÄ Miapetra Kumpula-Natri sd KYLLÄ Peter Östman kd Paula Risikko kok Markku Mäntymaa kok Janne Sankelo kok
KESKI-SUOMI Kauko Tuupainen ps Teuvo Hakkarainen ps Susanna Huovinen sd KYLLÄ Tuula Peltonen sd KYLLÄ Anne Kalmari kesk KYLLÄ Mauri Pekkarinen kesk Aila Paloniemi kesk KYLLÄ Henna Virkkunen kok Sinuhe Wallinheimo kok Eila Tiainen vas KYLLÄ
OULU Tapani Tölli kesk Antti Rantakangas kesk Mirja Vehkaperä kesk Inkeri Kerola kesk Timo Korhonen kesk Juha Sipilä kesk Olli Immonen ps Ville Vähämäki ps Pentti Kettunen ps Pirkko Mattila ps Merja Kyllönen vas KYLLÄ Martti Korhonen vas KYLLÄ Risto Kalliorinne vas Satu Haapanen vihr KYLLÄ Tytti Tuppurainen sd Raimo Piirainen sd Esko Kurvinen kok Eero Suutari kok
LAPPI Eeva Maria Maijala kesk Simo Rundgren kesk Markus Lohi kesk Hanna Mäntylä ps Markus Mustajärvi vas KYLLÄ Heikki Autto kok Johanna Ojala-Niemelä sd
HELSINKI Osmo Soininvaara vihr KYLLÄ Anni Sinnemäki vihr KYLLÄ Pekka Haavisto vihr KYLLÄ Outi Alanko-Kahiluoto vihr KYLLÄ Paavo Arhinmäki vas KYLLÄ Silvia Modig vas KYLLÄ Ben Zyskowicz kok Jan Vapaavuori kok Sari Sarkomaa kok Pertti Salolainen kok KYLLÄ Jaana Pelkonen kok Laura Räty kok EI Erkki Tuomioja sd KYLLÄ Eero Heinäluoma sd KYLLÄ Rakel Hiltunen sd KYLLÄ Päivi Lipponen sd Jussi Halla-aho ps Tom Packalén ps EI Juha Väätäinen ps Astrid Thors rkp Mari Kiviniemi kesk
UUSIMAA Tuija Brax vihr KYLLÄ Jani Toivola vihr KYLLÄ Johanna Karimäki vihr KYLLÄ Thomas Blomqvist rkp Christina Gestrin rkp EI Mikaela Nylander rkp Alexander Stubb kok Jyrki Katainen kok Outi Mäkelä kok Kari Tolvanen kok Leena Harkimo kok Tapani Mäkinen kok Raija Vahasalo kok Eero Lehti kok Pia Kauma kok Marjo Matikainen-Kallström kok Sanna Lauslahti kok Paula Lehtomäki kesk Antti Kaikkonen kesk KYLLÄ Timo Soini ps Jussi Niinistö ps EI Pirkko Ruohonen-Lerner ps Pietari Jääskeläinen ps Johanna Jurva ps Mika Niikko ps EI Arja Juvonen ps KYLLÄ Kari Uotila vas KYLLÄ Jouko Jääskeläinen kd Lauri Ihalainen sd Maria Guzenina-Richardson sd KYLLÄ Mikael Jungner sd KYLLÄ Maarit Feldt-Ranta sd KYLLÄ Antti Lindtman sd Merja Kuusisto sd KYLLÄ Matti Saarinen sd KYLLÄ
]]>Uuden eduskunnan kansanedustajista 79 on vastannut Polttavan Kysymyksen yhden kysymyksen vaalikoneeseen. Heistä 65 kannattaa ilmastolakia ja vastuullista ilmastopolitiikkaa.
Kansanedustajat ja heidän ilmastolakikantansa listattu alle vaalipiireittäin. Tyhjä tila nimen perässä tarkoittaa, että edustaja ei ole ilmoittanut kantaansa ilmastolakiin.
SATAKUNTA Timo Kalli kesk Sauli Ahvenjärvi kd Jari Myllykoski vas Sampsa Kataja kok Anne Holmlund kok Ar Jalonen ps Anssi Joutsenlahti ps Krista Kiuru sd KYLLÄ Kristiina Salonen sd
AHVENANMAA Elisabeth Nauclér r
ETELÄ-SAVO Lenita Toivakka kok Jouni Backman sd KYLLÄ Pauliina Viitamies sd KYLLÄ Kaj Turunen ps Jari Leppä kesk Katri Komi kesk EI
POHJOIS-KARJALA Riitta Myller sd KYLLÄ Merja Mäkisalo-Ropponen sd KYLLÄ Anu Vehviläinen kesk Eero Reijonen kesk Pekka Ravi kok Osmo Kokko ps EI
KYMI Anneli Kiljunen sd KYLLÄ Sirpa Paatero sd Jukka Kärnä sd KYLLÄ Suna Kymäläinen sd Sari Palm kd Reijo Tossavainen ps Jari Lindström ps EI Juho Eerola ps Jyri Häkämies kok Jukka Kopra kok Kimmo Tiilikainen kesk Ari Torniainen kesk
HÄME Timo Heinonen kok Sanni Grahn-Laasonen kok Kalle Jokinen kok Johannes Koskinen sd KYLLÄ Tarja Filatov sd KYLLÄ Mika Kari sd Jouko Skinnari sd sd KYLLÄ Sirkka-Liisa Anttila kesk Juha Rehula kesk Aino-Kaisa Pekonen vas KYLLÄ Päivi Räsänen kd KYLLÄ Anne Louhelainen ps James Hirvisaari ps Ismo Soukola ps
PIRKANMAA Anna Kontula vas KYLLÄ Leena Rauhala kd KYLLÄ Sofia Vikman kok Arto Satonen kok Kimmo Sasi kok Pauli Kiuru kok KYLLÄ Harri Jaskari kok Oras Tynkkynen vihr KYLLÄ Laila Koskela ps Lea Mäkipää ps EI Pertti Virtanen ps Martti Mölsä ps EI Hanna Tainio sd KYLLÄ Saara Karhu sd KYLLÄ Pia Viitanen sd KYLLÄ Jukka Gustafsson sd KYLLÄ Arto Pirttilahti kesk Mikko Alatalo kesk
VARSINAIS-SUOMI Stefan Wallin rkp EI Esko Kiviranta kesk Annika Saarikko kesk Ville Niinistö vihr KYLLÄ Kike Elomaa ps EI Lauri Heikkilä ps Maria Lohela ps Annika Lapintie vas KYLLÄ Jyrki Yrttiaho vas KYLLÄ Heli Paasio sd KYLLÄ Katja Taimela sd KYLLÄ Ilkka Kantola sd KYLLÄ Eeva-Johanna Eloranta sd KYLLÄ Petteri Orpo kok KYLLÄ Anne-Mari Virolainen kok EI Ilkka Kanerva kok KYLLÄ Pertti Hemmilä kok
POHJOIS-SAVO Erkki Virtanen vas KYLLÄ Kari Rajamäki sd Tuula Väätäinen sd KYLLÄ Seppo Kääriäinen kesk Elsi Katainen kesk KYLLÄ Markku Rossi kesk KYLLÄ Markku Eestilä kok EI Pentti Oinonen ps Kimmo Kivelä ps
VAASA Vesa-Matti Saarakkala ps Reijo Hongisto ps Maria Tolppanen ps Tuomo Puumala kesk Lasse Hautala kesk Mikko Savola kesk Mika Lintilä kesk Anna-Maja Henriksson rkp Ulla-Maj Wideroos rkp Mats Nylund rkp Lars Erik Gästgivars rkp Jutta Urpilainen sd KYLLÄ Miapetra Kumpula-Natri sd KYLLÄ Peter Östman kd Paula Risikko kok Markku Mäntymaa kok Janne Sankelo kok
KESKI-SUOMI Kauko Tuupainen ps Teuvo Hakkarainen ps Susanna Huovinen sd KYLLÄ Tuula Peltonen sd KYLLÄ Anne Kalmari kesk KYLLÄ Mauri Pekkarinen kesk Aila Paloniemi kesk KYLLÄ Henna Virkkunen kok Sinuhe Wallinheimo kok Eila Tiainen vas KYLLÄ
OULU Tapani Tölli kesk Antti Rantakangas kesk Mirja Vehkaperä kesk Inkeri Kerola kesk Timo Korhonen kesk Juha Sipilä kesk Olli Immonen ps Ville Vähämäki ps Pentti Kettunen ps Pirkko Mattila ps Merja Kyllönen vas KYLLÄ Martti Korhonen vas KYLLÄ Risto Kalliorinne vas Satu Haapanen vihr KYLLÄ Tytti Tuppurainen sd Raimo Piirainen sd Esko Kurvinen kok Eero Suutari kok
LAPPI Eeva Maria Maijala kesk Simo Rundgren kesk Markus Lohi kesk Hanna Mäntylä ps Markus Mustajärvi vas KYLLÄ Heikki Autto kok Johanna Ojala-Niemelä sd
HELSINKI Osmo Soininvaara vihr KYLLÄ Anni Sinnemäki vihr KYLLÄ Pekka Haavisto vihr KYLLÄ Outi Alanko-Kahiluoto vihr KYLLÄ Paavo Arhinmäki vas KYLLÄ Silvia Modig vas KYLLÄ Ben Zyskowicz kok Jan Vapaavuori kok Sari Sarkomaa kok Pertti Salolainen kok KYLLÄ Jaana Pelkonen kok Laura Räty kok EI Erkki Tuomioja sd KYLLÄ Eero Heinäluoma sd KYLLÄ Rakel Hiltunen sd KYLLÄ Päivi Lipponen sd Jussi Halla-aho ps Tom Packalén ps EI Juha Väätäinen ps Astrid Thors rkp Mari Kiviniemi kesk
UUSIMAA Tuija Brax vihr KYLLÄ Jani Toivola vihr KYLLÄ Johanna Karimäki vihr KYLLÄ Thomas Blomqvist rkp Christina Gestrin rkp EI Mikaela Nylander rkp Alexander Stubb kok Jyrki Katainen kok Outi Mäkelä kok Kari Tolvanen kok Leena Harkimo kok Tapani Mäkinen kok Raija Vahasalo kok Eero Lehti kok Pia Kauma kok Marjo Matikainen-Kallström kok Sanna Lauslahti kok Paula Lehtomäki kesk Antti Kaikkonen kesk KYLLÄ Timo Soini ps Jussi Niinistö ps EI Pirkko Ruohonen-Lerner ps Pietari Jääskeläinen ps Johanna Jurva ps Mika Niikko ps EI Arja Juvonen ps KYLLÄ Kari Uotila vas KYLLÄ Jouko Jääskeläinen kd Lauri Ihalainen sd Maria Guzenina-Richardson sd KYLLÄ Mikael Jungner sd KYLLÄ Maarit Feldt-Ranta sd KYLLÄ Antti Lindtman sd Merja Kuusisto sd KYLLÄ Matti Saarinen sd KYLLÄ
]]>Miksi Changemaker -verkosto on mukana Polttava Kysymys kampanjassa?2011-04-12T21:00:00+00:002011-04-12T21:00:00+00:00http://www.polttavakysymys.fi/midcom-permalink-1e065b5ddad09a065b511e08781bd5751d5ff84ff84pia.passila@maanystavat.fi (Pia Pässilä)Ilmastonmuutos on polttava aihe ja koskettaa meidän jokaisen arkipäivää. Kuten aikaisemmissa blogikirjoituksissa (mm. Kepa: Ilmastolaki vaikuttaa kehitysmaihin) on tullut moneen kertaan sanottua, ilmastonmuutos vaikuttaa konkreettisimmin kehitysmaissa mm. kuivuutena ja aavikoitumisena. Changemaker sitoutuu Kirkon Ulkomaanavun tavoin kestävään ja humanitaariseen kehitysyhteistyöhön. Toimimalla yhdessä lievitämme maailmantuskaa ja pyrimme saamaan aikaan jonkinlaista muutosta yhteiskunnassa.
Changemaker yhdistää nuoria aikuisia toimimaan rauhan, ihmisoikeuksien ja luonnon hyvinvoinnin puolesta. Pyrimme toimissamme katsomaan maailmaa erityisesti kehitysmaiden näkökulmasta, ja tavoitteenamme on poistaa maailmasta rakenteellista epäoikeudenmukaisuutta kampanjoimalla tärkeäksi kokemiemme asioiden puolesta. Ilmastonmuutos on merkittävä ihmiskuntaa koskeva ongelma, haaste, ja ensimmäisenä se koskettaa juuri kaikkein köyhimpiä.
Johtoajatuksena Changemakerissä on ”tottakai voimme muuttaa maailmaa”. Changemaker on kuitenkin pieni joukko, ja pieni ihminen on aina alakynnessä itsekseen. Onkin tärkeää että voimme olla yhtenä rintamana peräänkuuluttamassa järkevää ilmastolakia, yhdessä meitä suurempien toimijoiden kanssa.
Seitsenvuotisen historiansa aikan Suomen Changemaker on onnistunut saamaan näkyvyyttä ja tietynlaista statusta eri organisaatioiden parissa. Vaikkemme ole kristillinen verkosto, toimintamme nousee humaanin lähimmäisenrakkauden perustalta. Tämän takia olemme saaneet luotua luontevan keskusteluyhteyden esimerkiksi moniin seurakuntiin. Changemakeria kuullaan ja sen perustellut mielipiteet otetaan vakavasti evankelis-luterilaisen kirkon piirissä. Jos saamme tarpeeksi monta paikallisseurakuntaa sitoutumaan ilmastotalkoisiin saamme vipuvoimaa myös muiden tahojen mukaan tulemiselle ja todelliselle yhteiskunnalliselle muutokselle. Monilla seurakunnilla on jo käytössään ympäristödiplomit ja Reilun kaupan kahvit, joten ilmastonmuutoksen torjumiselle löytyy epäilemättä hyvää kasvualustaa.
Emme voi ajatella niin, että ilmastonmuutos tulee, sopeutukoon ken voi. Suomella on länsimaana vaikutusvaltaa, joten sillä on oltava myös vastuuntuntoa.
]]>Ilmastonmuutos on polttava aihe ja koskettaa meidän jokaisen arkipäivää. Kuten aikaisemmissa blogikirjoituksissa (mm. Kepa: Ilmastolaki vaikuttaa kehitysmaihin) on tullut moneen kertaan sanottua, ilmastonmuutos vaikuttaa konkreettisimmin kehitysmaissa mm. kuivuutena ja aavikoitumisena. Changemaker sitoutuu Kirkon Ulkomaanavun tavoin kestävään ja humanitaariseen kehitysyhteistyöhön. Toimimalla yhdessä lievitämme maailmantuskaa ja pyrimme saamaan aikaan jonkinlaista muutosta yhteiskunnassa.
Changemaker yhdistää nuoria aikuisia toimimaan rauhan, ihmisoikeuksien ja luonnon hyvinvoinnin puolesta. Pyrimme toimissamme katsomaan maailmaa erityisesti kehitysmaiden näkökulmasta, ja tavoitteenamme on poistaa maailmasta rakenteellista epäoikeudenmukaisuutta kampanjoimalla tärkeäksi kokemiemme asioiden puolesta. Ilmastonmuutos on merkittävä ihmiskuntaa koskeva ongelma, haaste, ja ensimmäisenä se koskettaa juuri kaikkein köyhimpiä.
Johtoajatuksena Changemakerissä on ”tottakai voimme muuttaa maailmaa”. Changemaker on kuitenkin pieni joukko, ja pieni ihminen on aina alakynnessä itsekseen. Onkin tärkeää että voimme olla yhtenä rintamana peräänkuuluttamassa järkevää ilmastolakia, yhdessä meitä suurempien toimijoiden kanssa.
Seitsenvuotisen historiansa aikan Suomen Changemaker on onnistunut saamaan näkyvyyttä ja tietynlaista statusta eri organisaatioiden parissa. Vaikkemme ole kristillinen verkosto, toimintamme nousee humaanin lähimmäisenrakkauden perustalta. Tämän takia olemme saaneet luotua luontevan keskusteluyhteyden esimerkiksi moniin seurakuntiin. Changemakeria kuullaan ja sen perustellut mielipiteet otetaan vakavasti evankelis-luterilaisen kirkon piirissä. Jos saamme tarpeeksi monta paikallisseurakuntaa sitoutumaan ilmastotalkoisiin saamme vipuvoimaa myös muiden tahojen mukaan tulemiselle ja todelliselle yhteiskunnalliselle muutokselle. Monilla seurakunnilla on jo käytössään ympäristödiplomit ja Reilun kaupan kahvit, joten ilmastonmuutoksen torjumiselle löytyy epäilemättä hyvää kasvualustaa.
Emme voi ajatella niin, että ilmastonmuutos tulee, sopeutukoon ken voi. Suomella on länsimaana vaikutusvaltaa, joten sillä on oltava myös vastuuntuntoa.
]]>Kirkon Ulkomaanapu: Ilmastolaki tarpeen niin globaalin oikeudenmukaisuuden kuin Suomen oman edun vuoksi2011-04-07T21:00:00+00:002011-04-07T21:00:00+00:00http://www.polttavakysymys.fi/midcom-permalink-1e061d39851ee8861d311e0862b4b5649461a121a12pia.passila@maanystavat.fi (Pia Pässilä)Kirkon Ulkomaanapu on Polttava kysymys -kampanjassa mukana ajamassa ilmastolakia, koska tehokkailla päästövähennystoimilla on kiire ja jokaisen hallituksen on kannettava vastuunsa tämän tavoitteen toteutumisessa. Ilman näitä toimia ilmastonmuutoksen vaikutuksista kärsivät kaikki, erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset kehitysmaissa. Tekosyitä vetkutteluun ei ole, sillä aikaisin aloitetut päästövähennykset ovat Suomen oman edun mukaisia.
Polttava kysymys -kampanja on erityisen ajankohtainen eduskuntavaalien alla, jotka tarjoavat Suomelle mahdollisuuden tehdä kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa. On tärkeää, että ilmastolaki, joka takaa riittävät ja aikaiset päästövähennykset kirjataan selkeästi tulevaan hallitusohjelmaan.
Ilmastonmuutos on yksi aikamme keskeinen oikeudenmukaisuushaaste: Teollisuusmaat ovat käyttäneet ilmakehää oman taloudellisen hyvinvointinsa luomiseen enemmän kuin niille kuuluisi ja niin paljon, että kehitysmaille ei ole tilaa kehittyä hiili-intensiivisesti eli jatkaa tällä saastuttavalla kehityspolulla. Samalla köyhät ja heikoimmassa asemassa olevat ihmiset kärsivät ilmastonmuutoksen vaikutuksista eniten, vaikka ovat vähiten vastuussa ongelman aiheuttamisesta. Lisäksi ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat vaarantaa ihmisoikeuksien toteutumisen sekä syventävää jo olemassa olevia ja luoda uusia kehitysongelmia.
Ripeät ja kunnianhimoiset ilmastotoimet ovat myös oman etumme mukaisia. Jos Suomi haluaa selvitä menestyjänä talouden murroksesta, päätökset sitovista päästövähennyksistä on tehtävä nyt. Kiina on jo maailman suurin puhtaan energian investoija ja tämä luonnollisesti vauhdittaa maan asemaa maailman suurimpana tuuliturbiinien ja aurinkopaneelien valmistajana. Kilpailukykymme lisäksi Eurooppa ja Suomi voivat ilmastotoimien voimin lisätä muun muassa niin energiaomavaraisuutta kuin työllisyyttäkin. Päästöjen hallittu vähentäminen on taloudellisesti edullisempaa kuin pakon edessä tehdyt rajut leikkaukset, koska teollisuudella on tällöin aikaa sopeutua muutokseen.
Jotta maailmanlaajuinen lämpötilan nousu saadaan rajoitettua mahdollisimman paljon alle 2 asteeseen, kansainvälinen laillisesti sitova, tehokas ja oikeudenmukainen sopimus tulee sopia mahdollisimman pian, ja Suomen on toimittava aktiivisesti sopimuksen aikaansaamiseksi. Suomi saa vaikutusvaltaa kansainvälisessä ilmastopolitiikassa vain uskottavilla kotimaisilla toimilla.
Uuden eduskunnan on sovittava kansallisesti sitovista päästövähennystoimista. Tähän velvoittavan kansallisen ilmastolain lisäksi Suomen olisi liityttävä EU:n edelläkävijämaiden joukkoon. Ruotsin, Saksan, Britannian ja usean muun EU-maan ympäristöministerit vaativat hiljattain avoimessa kirjeessä EU:ta nostamaan vuoden 2020 päästövähennystavoitteen 20 prosentista 30 prosenttiin. Suomen ja Euroopan on tehtävä kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Se ei ole ainoastaan oman etumme mukaista, vaan meillä on myös velvollisuus vastata aikamme keskeiseen oikeudenmukaisuushaasteeseen.
Aino Pennanen, ilmastonmuutosasiantuntija, Kirkon ulkomaanapu
]]>Kirkon Ulkomaanapu on Polttava kysymys -kampanjassa mukana ajamassa ilmastolakia, koska tehokkailla päästövähennystoimilla on kiire ja jokaisen hallituksen on kannettava vastuunsa tämän tavoitteen toteutumisessa. Ilman näitä toimia ilmastonmuutoksen vaikutuksista kärsivät kaikki, erityisesti haavoittuvimmassa asemassa olevat ihmiset kehitysmaissa. Tekosyitä vetkutteluun ei ole, sillä aikaisin aloitetut päästövähennykset ovat Suomen oman edun mukaisia.
Polttava kysymys -kampanja on erityisen ajankohtainen eduskuntavaalien alla, jotka tarjoavat Suomelle mahdollisuuden tehdä kunnianhimoisempaa ilmastopolitiikkaa. On tärkeää, että ilmastolaki, joka takaa riittävät ja aikaiset päästövähennykset kirjataan selkeästi tulevaan hallitusohjelmaan.
Ilmastonmuutos on yksi aikamme keskeinen oikeudenmukaisuushaaste: Teollisuusmaat ovat käyttäneet ilmakehää oman taloudellisen hyvinvointinsa luomiseen enemmän kuin niille kuuluisi ja niin paljon, että kehitysmaille ei ole tilaa kehittyä hiili-intensiivisesti eli jatkaa tällä saastuttavalla kehityspolulla. Samalla köyhät ja heikoimmassa asemassa olevat ihmiset kärsivät ilmastonmuutoksen vaikutuksista eniten, vaikka ovat vähiten vastuussa ongelman aiheuttamisesta. Lisäksi ilmastonmuutoksen vaikutukset voivat vaarantaa ihmisoikeuksien toteutumisen sekä syventävää jo olemassa olevia ja luoda uusia kehitysongelmia.
Ripeät ja kunnianhimoiset ilmastotoimet ovat myös oman etumme mukaisia. Jos Suomi haluaa selvitä menestyjänä talouden murroksesta, päätökset sitovista päästövähennyksistä on tehtävä nyt. Kiina on jo maailman suurin puhtaan energian investoija ja tämä luonnollisesti vauhdittaa maan asemaa maailman suurimpana tuuliturbiinien ja aurinkopaneelien valmistajana. Kilpailukykymme lisäksi Eurooppa ja Suomi voivat ilmastotoimien voimin lisätä muun muassa niin energiaomavaraisuutta kuin työllisyyttäkin. Päästöjen hallittu vähentäminen on taloudellisesti edullisempaa kuin pakon edessä tehdyt rajut leikkaukset, koska teollisuudella on tällöin aikaa sopeutua muutokseen.
Jotta maailmanlaajuinen lämpötilan nousu saadaan rajoitettua mahdollisimman paljon alle 2 asteeseen, kansainvälinen laillisesti sitova, tehokas ja oikeudenmukainen sopimus tulee sopia mahdollisimman pian, ja Suomen on toimittava aktiivisesti sopimuksen aikaansaamiseksi. Suomi saa vaikutusvaltaa kansainvälisessä ilmastopolitiikassa vain uskottavilla kotimaisilla toimilla.
Uuden eduskunnan on sovittava kansallisesti sitovista päästövähennystoimista. Tähän velvoittavan kansallisen ilmastolain lisäksi Suomen olisi liityttävä EU:n edelläkävijämaiden joukkoon. Ruotsin, Saksan, Britannian ja usean muun EU-maan ympäristöministerit vaativat hiljattain avoimessa kirjeessä EU:ta nostamaan vuoden 2020 päästövähennystavoitteen 20 prosentista 30 prosenttiin. Suomen ja Euroopan on tehtävä kunnianhimoista ilmastopolitiikkaa. Se ei ole ainoastaan oman etumme mukaista, vaan meillä on myös velvollisuus vastata aikamme keskeiseen oikeudenmukaisuushaasteeseen.
Aino Pennanen, ilmastonmuutosasiantuntija, Kirkon ulkomaanapu
]]>Ääni ilmastolle -tempaus kannustaa ihmisiä vaaliuurnille2011-04-04T21:00:00+00:002011-04-04T21:00:00+00:00http://www.polttavakysymys.fi/midcom-permalink-1e05f66ea3d43245f6611e0a3b4a3a1cc83c1e0c1e0laura.meller@maanystavat.fi (Laura Meller)Polttava Kysymys -kampanja vetoaa äänestäjiin: Suomen ilmastopolitiikkaa ei saa jättää sattuman varaan.
Tempaus 5.4. Helsingissä klo 12-13 Kiasman edustalla. Paikalla ilmastolaki-lottoa juontamassa näyttelijät Annika Poijärvi ja Sauli Suonpää. Tempaus myös Turussa.
Polttava Kysymys -ilmastolakikampanja kannustaa ihmisiä käyttämään äänensä kestävän ilmastopolitiikan puolesta järjestämällä Ääni ilmastolle -tempauksen tiistaina 5.4.2011 juuri ennakkoäänestyksen kynnyksellä. Tempauksessa voi lähettää viestejä ilmastolain puolesta sekä osallistua "ilmastolottoon". Yli kolme vuotta kestäneen kampanjan tavoitteena on saada ilmastolaki seuraavaan hallitusohjelmaan. Ilmastolain kohtalo on nyt veitsen terällä: yli 800 kansanedustajaehdokasta tukee ilmastolakia. Nykyisessä eduskunnassa lain tukijoita on 70. Äänestäjät ratkaisevat, onko heitä seuraavassa eduskunnassa enemmistö.
- Eduskuntavaaleissa äänestäminen on tärkeä ympäristöteko ja oikeus, jota ei pidä jättää käyttämättä. Ilmastolaki ei koskaan ole ollut näin lähellä. Jos siis haluat tehdä vaivattoman, mutta vaikuttavan ilmastoteon, tarkista yhden kysymyksen vaalikoneestamme ehdokkaiden kannat ja käy vaaliuurnalla. Niin yksinkertaista ilmastotoiminta joskus on, kannnustaa Polttavan Kysymyksen kampanjakoordinaattori Pia Pässilä.
Enemmistön saaminen seuraavaan eduskuntaan on täysin mahdollista. Istuvassa eduskunnasta kannattajia löytyy jo 70, eli yli kolmannes. Kuluneen kauden aikana ilmastolaista onkin tehty kaksi lakialoitetta ja neljä kirjallista kysymystä. Ilmastolain taival on toisinaan tarvinnut myös arpaonnea. Näin tapahtui ympäristövaliokunnassa viime helmikuussa, kun äänet ilmastolain sisällyttämisestä luonnonvaraselonteon lausuntoon menivät tasan ja arpa ratkaisi tilanteen ilmastolain hyväksi.
- Suomen ryhtiliike ilmastopolitiikassa on asia, jota ei voi jättää sattuman varaan. Kehotammekin kaikkia käyttämään ääntänsä, jotta tukea olisi riittävästi ilman onneakin, vetoaa Maan ystävien ilmastokampanjavastaava Laura Meller.
Helsingissä tempaus järjestetään Kiasman edessä klo 12-13. Tempaus järjestetään myös Turussa, missä pingviinit kiertelevät vaalikojuja turvapaikkaa etsien.
Lisätietoja:
Pia Pässilä, Polttava Kysymys -kampanjakoordinaattori, 040 7430624
Laura Meller, ilmastokampanjavastaava, Maan ystävät, 044 537 7193
Polttava Kysymys on Maan ystävien vetämä, 31 eri yhteisön ilmastolakikampanja vuosittaisten, laillisesti sitovien ja ilmastokatastrofin torjumiseksi tarvittavien päästövähennysten puolesta. Siihen kuuluvat Maan ystävien lisäksi Attac, BirdLife Suomi, Helsingin nuorten ja opiskelijoiden YK-yhdistys, Kirkon ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Demarinuoret, Greenpeace, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, Kehitysyhteistyön palvelukeskus, Kirkon ulkomaanapu, Kommunistinen Nuorisoliitto, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta, Lapin yliopiston ylioppilaskunta, Luonto-Liitto, Natur och Miljö, Plan Suomi Säätiön Lastenhallitus, Plan Suomi Säätiö, Ekokauppa Ruohonjuuri, Sosialidemokraattiset opiskelijat, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen ylioppilaskuntien liitto, Sähköautot.fi, Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan ympäristöjaos, Turun yliopiston ylioppilaskunta, Vasemmistonuoret, Vasemmisto-opiskelijat, Vegaaniliitto, Vihreä Elämänsuojelun Liitto ry, Vihreiden Nuorten ja Opiskelijoiden liitto, WWF ja Åbo Akademis Studentkår.
Maan ystävät on kansalaisjärjestö, joka tarjoaa ihmisille mahdollisuuden toimia ekologisesti kestävämmän, oikeudenmukaisemman ja demokraattisemman maailman puolesta. Maan ystävät on osa kansainvälistä Friends of the Earth International -verkostoa, johon kuuluu ryhmiä noin 70 maasta kaikista maanosista.
]]>Polttava Kysymys -kampanja vetoaa äänestäjiin: Suomen ilmastopolitiikkaa ei saa jättää sattuman varaan.
Tempaus 5.4. Helsingissä klo 12-13 Kiasman edustalla. Paikalla ilmastolaki-lottoa juontamassa näyttelijät Annika Poijärvi ja Sauli Suonpää. Tempaus myös Turussa.
Polttava Kysymys -ilmastolakikampanja kannustaa ihmisiä käyttämään äänensä kestävän ilmastopolitiikan puolesta järjestämällä Ääni ilmastolle -tempauksen tiistaina 5.4.2011 juuri ennakkoäänestyksen kynnyksellä. Tempauksessa voi lähettää viestejä ilmastolain puolesta sekä osallistua "ilmastolottoon". Yli kolme vuotta kestäneen kampanjan tavoitteena on saada ilmastolaki seuraavaan hallitusohjelmaan. Ilmastolain kohtalo on nyt veitsen terällä: yli 800 kansanedustajaehdokasta tukee ilmastolakia. Nykyisessä eduskunnassa lain tukijoita on 70. Äänestäjät ratkaisevat, onko heitä seuraavassa eduskunnassa enemmistö.
- Eduskuntavaaleissa äänestäminen on tärkeä ympäristöteko ja oikeus, jota ei pidä jättää käyttämättä. Ilmastolaki ei koskaan ole ollut näin lähellä. Jos siis haluat tehdä vaivattoman, mutta vaikuttavan ilmastoteon, tarkista yhden kysymyksen vaalikoneestamme ehdokkaiden kannat ja käy vaaliuurnalla. Niin yksinkertaista ilmastotoiminta joskus on, kannnustaa Polttavan Kysymyksen kampanjakoordinaattori Pia Pässilä.
Enemmistön saaminen seuraavaan eduskuntaan on täysin mahdollista. Istuvassa eduskunnasta kannattajia löytyy jo 70, eli yli kolmannes. Kuluneen kauden aikana ilmastolaista onkin tehty kaksi lakialoitetta ja neljä kirjallista kysymystä. Ilmastolain taival on toisinaan tarvinnut myös arpaonnea. Näin tapahtui ympäristövaliokunnassa viime helmikuussa, kun äänet ilmastolain sisällyttämisestä luonnonvaraselonteon lausuntoon menivät tasan ja arpa ratkaisi tilanteen ilmastolain hyväksi.
- Suomen ryhtiliike ilmastopolitiikassa on asia, jota ei voi jättää sattuman varaan. Kehotammekin kaikkia käyttämään ääntänsä, jotta tukea olisi riittävästi ilman onneakin, vetoaa Maan ystävien ilmastokampanjavastaava Laura Meller.
Helsingissä tempaus järjestetään Kiasman edessä klo 12-13. Tempaus järjestetään myös Turussa, missä pingviinit kiertelevät vaalikojuja turvapaikkaa etsien.
Lisätietoja:
Pia Pässilä, Polttava Kysymys -kampanjakoordinaattori, 040 7430624
Laura Meller, ilmastokampanjavastaava, Maan ystävät, 044 537 7193
Polttava Kysymys on Maan ystävien vetämä, 31 eri yhteisön ilmastolakikampanja vuosittaisten, laillisesti sitovien ja ilmastokatastrofin torjumiseksi tarvittavien päästövähennysten puolesta. Siihen kuuluvat Maan ystävien lisäksi Attac, BirdLife Suomi, Helsingin nuorten ja opiskelijoiden YK-yhdistys, Kirkon ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Demarinuoret, Greenpeace, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, Kehitysyhteistyön palvelukeskus, Kirkon ulkomaanapu, Kommunistinen Nuorisoliitto, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta, Lapin yliopiston ylioppilaskunta, Luonto-Liitto, Natur och Miljö, Plan Suomi Säätiön Lastenhallitus, Plan Suomi Säätiö, Ekokauppa Ruohonjuuri, Sosialidemokraattiset opiskelijat, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen ylioppilaskuntien liitto, Sähköautot.fi, Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan ympäristöjaos, Turun yliopiston ylioppilaskunta, Vasemmistonuoret, Vasemmisto-opiskelijat, Vegaaniliitto, Vihreä Elämänsuojelun Liitto ry, Vihreiden Nuorten ja Opiskelijoiden liitto, WWF ja Åbo Akademis Studentkår.
Maan ystävät on kansalaisjärjestö, joka tarjoaa ihmisille mahdollisuuden toimia ekologisesti kestävämmän, oikeudenmukaisemman ja demokraattisemman maailman puolesta. Maan ystävät on osa kansainvälistä Friends of the Earth International -verkostoa, johon kuuluu ryhmiä noin 70 maasta kaikista maanosista.
]]>SLL: Kestävämpi Suomi kestävällä tavalla2011-03-31T21:00:00+00:002011-03-31T21:00:00+00:00http://www.polttavakysymys.fi/midcom-permalink-1e05c580c4fd7d65c5811e0982e652a049bf018f018pia.passila@maanystavat.fi (Pia Pässilä)Näissä vaaleissa ratkaistaan monta asiaa, mutta yksi niistä tärkeimmistä on se, millainen luontomaa, sanan laajimmassa mahdollisessa merkityksessä, Suomi on.
Olemme tienhaarassa. Luonnonvarojen käyttö on saapumassa rajoilleen. Esimerkiksi kupari ja fosfori ovat ehtymässä maapallolta. Meitä uhkaa myös kuudes sukupuuttoaalto - jo joka kymmenes suomalainen laji on uhanalainen ja luonnon monimuotoisuus katoaakin Suomessa suhteellisesti yhtä kovaa vauhtia kuin sademetsissä. Suomen ekologinen jalanjälki on 12. suurin maailmassa. Suomalaisten kulutus vahingoittaa ympäristöä ja tuhoaa alkuperäisluontoa välillisesti myös muualla maailmassa. Samalla vaikutamme jatkuvasti pahenevaan ilmastokriisiin. Absoluuttisesti Suomen osuus globaaleista päästöistä on toki pieni. Mutta henkeä kohti mitattuna olemme todellisia fossiileja.
Ilmastokriisi on yksi näkyvimpiä ilmiötä, joka kertoo meille siitä, että elämme yli luonnon kantokyvyn. Torjuaksemme haitallisen ilmastonmuutoksen seurauksia, tiede kertoo meille, että globaalit päästöt on saatava laskuun viimeistään vuonna 2015. Tällöin voimme vielä pysäyttää ilmaston lämpenemisen alle 2 asteen.
Ensi vaalikaudella onkin uskallettava tehdä rohkeita päätöksiä, joilla Suomea viedään kohti kestävämpää tulevaisuutta. Tavoitteena tulee olla Suomi, jossa luonnonvarojen kulutus ei ylitä niiden määrää ja jossa hiilineutraalius toteutuu viimeistään vuoteen 2050 mennessä. Käytännössä siis kasvihuonekaasupäästöt on vähennettävä lähelle nollaa. Lisäksi jo ilmakehään päästettyä hiilidioksidia on sidottava takaisin maaperään ja ekosysteemeihin. Luonnon hiilivarastoista (metsistä ja soista) on pidettävä huolta - luonnonsuojelu on siis ilmastonsuojelua! Ja toisin päin.
Jotta hiilineutraalius voisi toteutua vuoteen 2050 mennessä, on toimet aloitettava heti. Se edellyttää koko yhteiskunnan sitoutumista ilmastotavoitteisiin. Parhaiten yhteinen tahtotaso määritellään säätämällä vuosittaisiin päästövähennyksiin velvoittava ilmastolaki.
Ilmastolain hyviä puolia olisi ehdottomasti se, että se loisi hallituskauden ylittävän kehikon päästövähennyksille ja loisi siten tiettyä ennakoitavuutta esimerkiksi yritysten toimintaympäristöön. Lisäksi sitoutuminen vuosittaisiin päästövähennyksiin nyt ja sitä kautta toteutettavat tasaiset, maltilliset päästövähennykset maksaisivat vähemmän kuin nopeat paniikkiratkaisut myöhemmin. Torjuminen tulee joka tapauksessa halvemmaksi kuin ilmastonmuutokseen sopeutuminen myöhemmin. Myös yhteiskunnan sopeutuminen päästöjen vähentämiseen helpottuisi ja ilmastopoliittinen oikeudenmukaisuus myös kansalaisten kesken toteutuisi paremmin.
Menneellä vaalikaudella on luonnon- ja ympäristönsuojelu jäänyt usein muiden tavoitteiden jalkoihin. Kärsijänä on aina luonto, mutta usein myös ihminen. Tarvitsemme eduskunnan, joka ei tee enempää pöllöjä päätöksiä. Suomen luonnonsuojeluliitto ottaakin tänä vuonna vaaleihin enemmän kantaa kuin ehkä kertaakaan aiemmin. Liiton kampanjan pääviesti on suunnattu äänestäjille: Älä äänestä pöllöä eduskuntaan, se kehottaa. Kampanjan suurin ponnistus on huhtikuun 2.päivä järjestettävä Suuri pöllöretki -päivä. Ympäri Suomen järjestetään pöllöretkiä, joihin osallistuu myös suuri joukko kansanedustajaehdokkaita. Lisää tietoa retkistä ja kampanjasta löytyy täältä (www.sll.fi/vaalit). Kampanjan faniksi voi liittyä myös Facebookissa.
Venla Virkamäki, Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastovastaava]]>Näissä vaaleissa ratkaistaan monta asiaa, mutta yksi niistä tärkeimmistä on se, millainen luontomaa, sanan laajimmassa mahdollisessa merkityksessä, Suomi on.
Olemme tienhaarassa. Luonnonvarojen käyttö on saapumassa rajoilleen. Esimerkiksi kupari ja fosfori ovat ehtymässä maapallolta. Meitä uhkaa myös kuudes sukupuuttoaalto - jo joka kymmenes suomalainen laji on uhanalainen ja luonnon monimuotoisuus katoaakin Suomessa suhteellisesti yhtä kovaa vauhtia kuin sademetsissä. Suomen ekologinen jalanjälki on 12. suurin maailmassa. Suomalaisten kulutus vahingoittaa ympäristöä ja tuhoaa alkuperäisluontoa välillisesti myös muualla maailmassa. Samalla vaikutamme jatkuvasti pahenevaan ilmastokriisiin. Absoluuttisesti Suomen osuus globaaleista päästöistä on toki pieni. Mutta henkeä kohti mitattuna olemme todellisia fossiileja.
Ilmastokriisi on yksi näkyvimpiä ilmiötä, joka kertoo meille siitä, että elämme yli luonnon kantokyvyn. Torjuaksemme haitallisen ilmastonmuutoksen seurauksia, tiede kertoo meille, että globaalit päästöt on saatava laskuun viimeistään vuonna 2015. Tällöin voimme vielä pysäyttää ilmaston lämpenemisen alle 2 asteen.
Ensi vaalikaudella onkin uskallettava tehdä rohkeita päätöksiä, joilla Suomea viedään kohti kestävämpää tulevaisuutta. Tavoitteena tulee olla Suomi, jossa luonnonvarojen kulutus ei ylitä niiden määrää ja jossa hiilineutraalius toteutuu viimeistään vuoteen 2050 mennessä. Käytännössä siis kasvihuonekaasupäästöt on vähennettävä lähelle nollaa. Lisäksi jo ilmakehään päästettyä hiilidioksidia on sidottava takaisin maaperään ja ekosysteemeihin. Luonnon hiilivarastoista (metsistä ja soista) on pidettävä huolta - luonnonsuojelu on siis ilmastonsuojelua! Ja toisin päin.
Jotta hiilineutraalius voisi toteutua vuoteen 2050 mennessä, on toimet aloitettava heti. Se edellyttää koko yhteiskunnan sitoutumista ilmastotavoitteisiin. Parhaiten yhteinen tahtotaso määritellään säätämällä vuosittaisiin päästövähennyksiin velvoittava ilmastolaki.
Ilmastolain hyviä puolia olisi ehdottomasti se, että se loisi hallituskauden ylittävän kehikon päästövähennyksille ja loisi siten tiettyä ennakoitavuutta esimerkiksi yritysten toimintaympäristöön. Lisäksi sitoutuminen vuosittaisiin päästövähennyksiin nyt ja sitä kautta toteutettavat tasaiset, maltilliset päästövähennykset maksaisivat vähemmän kuin nopeat paniikkiratkaisut myöhemmin. Torjuminen tulee joka tapauksessa halvemmaksi kuin ilmastonmuutokseen sopeutuminen myöhemmin. Myös yhteiskunnan sopeutuminen päästöjen vähentämiseen helpottuisi ja ilmastopoliittinen oikeudenmukaisuus myös kansalaisten kesken toteutuisi paremmin.
Menneellä vaalikaudella on luonnon- ja ympäristönsuojelu jäänyt usein muiden tavoitteiden jalkoihin. Kärsijänä on aina luonto, mutta usein myös ihminen. Tarvitsemme eduskunnan, joka ei tee enempää pöllöjä päätöksiä. Suomen luonnonsuojeluliitto ottaakin tänä vuonna vaaleihin enemmän kantaa kuin ehkä kertaakaan aiemmin. Liiton kampanjan pääviesti on suunnattu äänestäjille: Älä äänestä pöllöä eduskuntaan, se kehottaa. Kampanjan suurin ponnistus on huhtikuun 2.päivä järjestettävä Suuri pöllöretki -päivä. Ympäri Suomen järjestetään pöllöretkiä, joihin osallistuu myös suuri joukko kansanedustajaehdokkaita. Lisää tietoa retkistä ja kampanjasta löytyy täältä (www.sll.fi/vaalit). Kampanjan faniksi voi liittyä myös Facebookissa.
Venla Virkamäki, Suomen luonnonsuojeluliiton ilmastovastaava]]>Ilmastolaki jaksaa liikuttaa: paikallistoimijan näkökulma2011-03-28T21:00:00+00:002011-03-28T21:00:00+00:00http://www.polttavakysymys.fi/midcom-permalink-1e05a01a8f10d8e5a0111e0bbc1e378417ffe72fe72pia.passila@maanystavat.fi (Pia Pässilä)Torstaina 24.2. Polttava Kysymys luovutti viimeisimpiä paperisia ilmastolakikortteja puolueiden piiritoimistoille. Helsingissä kortit luovutettiin SDP:n Eero Heinäluomalle ja Kokoomuksen Sampsa Katajalle. Kuvia tapaamisista löydättäältä.
Olin mukana paikallisryhmän edustajana, eikä se tainnut jäädä epäselväksi. Hymyilin ja mietin, että pitäisi varmaan sanoa jotain. Olen toki tavannut kansanedustajia ennenkin: Polttavan Kysymyksen kansalaislobbauksessa viime syksynä tapasin kolme kansanedustajaa. Viimeisimmässä tapaamisessa aloin saada jo lähes kokonaisia lauseita suustani.
Tällä hetkellä Helsingin ja Uudenmaan vaalipiirissä lain kannattajiksi on ilmoittautunut 239 ehdokasta, 71 on sanonut ei ja 330 ei ole ilmaissut kantaansa.
Heinäluoman ja Katajan tapaamisista jäi tunne, että taas on tehty jotain. Tapaaminen on tehokasta vaikuttamista, mutta siinäkin on ansansa. Ei ole helppoa argumentoida uskottavasti. Kysymykset, väitteet, liioittelut ja vähättelyt tulevat nopeasti ja reagointiaika on lyhyt. Vaikka tilanteeseen olisi valmistautunut, aina tulee yllätyksiä. Siksi haluaisin korostaa muutamia asioita.
Vaikka Suomi on pieni, on sillä silti vaikutusvaltaa EU:ssa. Monet suuret jäsenmaat ovat tiukempien päästövähennystavoitteiden takana: Tanskan, Saksan, Iso-Britannian, Espanjan, Portugalin, Tsekin, Puolan, Slovakian ja Unkarin ympäristöministerit ovat ilmaisseet tukensa EU:n päästövähennystavoitteen kiristämiseksi. Ilmastolaki voisi luoda suotuisaa painetta ilmastotoimille viimein myös Suomen puolelta.
Päästöjen vähentäminen ei ole automaattisesti pois jostain muusta – päinvastoin, hyötyjä on runsaasti. Tiiviissä yhdyskuntarakenteessa pyörä ja bussi kulkevat entistä jouhevammin, ruokavalion kasvispainotteisuus kohentaa yleistä terveyttä ja uusiutuviin satsaaminen luo uudenlaisia työpaikkoja. Kuka tietää, millainen uusi nokia vihreästä teknologiasta voikaan tulla!
Ilmastonmuutoksen kannalta seuraavat kymmenen vuotta ovat tärkeitä – nyt jos koskaan kannattaa miettiä, kenelle äänensä antaa. Ilmastolain kohtalo voi olla pienestä kiinni. Äänestä ilmastolain puolesta ja ole mukana rakentamassa kestävämpää tulevaisuutta!
Tulossa on vielä tempaus ennen ennakkoäänestystä.Tule katsomaan tai vaikka tekemään: kaikki ovat tervetulleita mukaan myöspaikallistoimintaan!
Eveliina Laurila toimii ilmastolain puolesta Helsingin Polttava Kysymys -ryhmässä.
]]>Torstaina 24.2. Polttava Kysymys luovutti viimeisimpiä paperisia ilmastolakikortteja puolueiden piiritoimistoille. Helsingissä kortit luovutettiin SDP:n Eero Heinäluomalle ja Kokoomuksen Sampsa Katajalle. Kuvia tapaamisista löydättäältä.
Olin mukana paikallisryhmän edustajana, eikä se tainnut jäädä epäselväksi. Hymyilin ja mietin, että pitäisi varmaan sanoa jotain. Olen toki tavannut kansanedustajia ennenkin: Polttavan Kysymyksen kansalaislobbauksessa viime syksynä tapasin kolme kansanedustajaa. Viimeisimmässä tapaamisessa aloin saada jo lähes kokonaisia lauseita suustani.
Tällä hetkellä Helsingin ja Uudenmaan vaalipiirissä lain kannattajiksi on ilmoittautunut 239 ehdokasta, 71 on sanonut ei ja 330 ei ole ilmaissut kantaansa.
Heinäluoman ja Katajan tapaamisista jäi tunne, että taas on tehty jotain. Tapaaminen on tehokasta vaikuttamista, mutta siinäkin on ansansa. Ei ole helppoa argumentoida uskottavasti. Kysymykset, väitteet, liioittelut ja vähättelyt tulevat nopeasti ja reagointiaika on lyhyt. Vaikka tilanteeseen olisi valmistautunut, aina tulee yllätyksiä. Siksi haluaisin korostaa muutamia asioita.
Vaikka Suomi on pieni, on sillä silti vaikutusvaltaa EU:ssa. Monet suuret jäsenmaat ovat tiukempien päästövähennystavoitteiden takana: Tanskan, Saksan, Iso-Britannian, Espanjan, Portugalin, Tsekin, Puolan, Slovakian ja Unkarin ympäristöministerit ovat ilmaisseet tukensa EU:n päästövähennystavoitteen kiristämiseksi. Ilmastolaki voisi luoda suotuisaa painetta ilmastotoimille viimein myös Suomen puolelta.
Päästöjen vähentäminen ei ole automaattisesti pois jostain muusta – päinvastoin, hyötyjä on runsaasti. Tiiviissä yhdyskuntarakenteessa pyörä ja bussi kulkevat entistä jouhevammin, ruokavalion kasvispainotteisuus kohentaa yleistä terveyttä ja uusiutuviin satsaaminen luo uudenlaisia työpaikkoja. Kuka tietää, millainen uusi nokia vihreästä teknologiasta voikaan tulla!
Ilmastonmuutoksen kannalta seuraavat kymmenen vuotta ovat tärkeitä – nyt jos koskaan kannattaa miettiä, kenelle äänensä antaa. Ilmastolain kohtalo voi olla pienestä kiinni. Äänestä ilmastolain puolesta ja ole mukana rakentamassa kestävämpää tulevaisuutta!
Tulossa on vielä tempaus ennen ennakkoäänestystä.Tule katsomaan tai vaikka tekemään: kaikki ovat tervetulleita mukaan myöspaikallistoimintaan!
Eveliina Laurila toimii ilmastolain puolesta Helsingin Polttava Kysymys -ryhmässä.
]]>Kepa: Ilmastolaki vaikuttaa kehitysmaihin2011-03-17T22:00:00+00:002011-03-17T22:00:00+00:00http://www.polttavakysymys.fi/midcom-permalink-1e0515bec9cf3f8515b11e0a6600d886c95ba15ba15pia.passila@maanystavat.fi (Pia Pässilä)Teollisuusmaiden päästöt sysäsivät liikkeelle ilmastonmuutoksen, jonka vaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin kehitysmaihin. Köyhimpien maiden puoli miljardia asukasta tuottavat alle puoli prosenttia maailman päästöistä, mutta äärimmäiset sääilmiöt ajavat juuri heidät ilmastopakolaisiksi, heikentävät hälyttävästi ruoka- ja vesiturvaa sekä vaarantavat kehitysyhteistyöllä vuosikymmenien aikana saavutetut tulokset. Kehitysmaiden köyhät kärsivät muutoksesta eniten, vaikka ovat sen syntyyn vähiten syyllisiä. Tästä on oikeudenmukaisuus kaukana.
Vuosisatojen aikana kasaantuneiden historiallisten päästöjensä vuoksi teollisuusmailla, kuten Suomella, on päävastuu leikata ilmastopäästöjään. Siksi Kepa on liittynyt Polttava kysymys -kampanjaan ja ajaa Suomeen ilmastolakia.
Kehitysjärjestönä Kepan ilmastotyön painopiste on kehitysmaihin liittyvissä toimissa, kuten ilmastorahoituksessa ja haavoittuvimpien ihmisten vaikutusmahdollisuuksien tukemisessa. Maat joissa Kepa toimii – Nicaragua, Tansania, Mekongin alue ja Mosambik – etsivät jo nyt tapoja sopeutua ilmastonmuutokseen. Esimerkiksi Tansaniassa kannetaan huolta malarian leviämisestä uusille alueille ja maatalouden kärsimistä vakavista vahingoista.
On selvää, että ilmastokriisin torjuminen vaatii globaalia yhteistyötä eri tulotason maiden välillä. Köyhillä ja kehittyvillä mailla on kuitenkin oltava oikeus ponnistella ylös köyhyydestä, aivan kuten nykyisillä teollisuusmailla aikanaan. Kiinan, Intian ja Brasilian alati kasvavista päästöistä huolimatta niiden henkeä kohden laskettu päästömäärä on vain murto-osa suomalaisten tupruttelusta. Kehittyvät maat ovat silti ryhtyneet toimiin päästöjensä hillitsemiseksi: monista puutteistaan huolimatta esimerkiksi Kiina satsaa suuria summia vihreään teknologiaan.
Ilmastolaki hyödyttäisi myös suomalaisia, sillä ilmastonmuutosta on huomattavasti halvempi hillitä kuin korjata vahinkoja jälkikäteen. Vaikka maailman keskilämpötilan nousu ei vielä ravistele lumipuvusta kuoriutuvaa pohjolaa, on vaalikeväänä luotava katse maailmalle. Meillä on valta tehdä päätöksiä jotka kantavat lähelle ja kauas – aina kehitysmaihin saakka.
Kirjoittaja työskentelee Kehitysyhteistyön Palvelukeskuksessa kehityspoliittisena asiantuntijana.
]]>Teollisuusmaiden päästöt sysäsivät liikkeelle ilmastonmuutoksen, jonka vaikutukset kohdistuvat voimakkaimmin kehitysmaihin. Köyhimpien maiden puoli miljardia asukasta tuottavat alle puoli prosenttia maailman päästöistä, mutta äärimmäiset sääilmiöt ajavat juuri heidät ilmastopakolaisiksi, heikentävät hälyttävästi ruoka- ja vesiturvaa sekä vaarantavat kehitysyhteistyöllä vuosikymmenien aikana saavutetut tulokset. Kehitysmaiden köyhät kärsivät muutoksesta eniten, vaikka ovat sen syntyyn vähiten syyllisiä. Tästä on oikeudenmukaisuus kaukana.
Vuosisatojen aikana kasaantuneiden historiallisten päästöjensä vuoksi teollisuusmailla, kuten Suomella, on päävastuu leikata ilmastopäästöjään. Siksi Kepa on liittynyt Polttava kysymys -kampanjaan ja ajaa Suomeen ilmastolakia.
Kehitysjärjestönä Kepan ilmastotyön painopiste on kehitysmaihin liittyvissä toimissa, kuten ilmastorahoituksessa ja haavoittuvimpien ihmisten vaikutusmahdollisuuksien tukemisessa. Maat joissa Kepa toimii – Nicaragua, Tansania, Mekongin alue ja Mosambik – etsivät jo nyt tapoja sopeutua ilmastonmuutokseen. Esimerkiksi Tansaniassa kannetaan huolta malarian leviämisestä uusille alueille ja maatalouden kärsimistä vakavista vahingoista.
On selvää, että ilmastokriisin torjuminen vaatii globaalia yhteistyötä eri tulotason maiden välillä. Köyhillä ja kehittyvillä mailla on kuitenkin oltava oikeus ponnistella ylös köyhyydestä, aivan kuten nykyisillä teollisuusmailla aikanaan. Kiinan, Intian ja Brasilian alati kasvavista päästöistä huolimatta niiden henkeä kohden laskettu päästömäärä on vain murto-osa suomalaisten tupruttelusta. Kehittyvät maat ovat silti ryhtyneet toimiin päästöjensä hillitsemiseksi: monista puutteistaan huolimatta esimerkiksi Kiina satsaa suuria summia vihreään teknologiaan.
Ilmastolaki hyödyttäisi myös suomalaisia, sillä ilmastonmuutosta on huomattavasti halvempi hillitä kuin korjata vahinkoja jälkikäteen. Vaikka maailman keskilämpötilan nousu ei vielä ravistele lumipuvusta kuoriutuvaa pohjolaa, on vaalikeväänä luotava katse maailmalle. Meillä on valta tehdä päätöksiä jotka kantavat lähelle ja kauas – aina kehitysmaihin saakka.
Kirjoittaja työskentelee Kehitysyhteistyön Palvelukeskuksessa kehityspoliittisena asiantuntijana.
]]>Kuukausi vaaleihin: kenen käsissä on ilmasto?2011-03-16T22:00:00+00:002011-03-16T22:00:00+00:00http://www.polttavakysymys.fi/midcom-permalink-1e050cd651f4bb250cd11e0a53d2d3e186822bf22bflaura.meller@maanystavat.fi (Laura Meller)Runsas kuukausi sitten eduskunnan ympäristövaliokunta äänesti ilmastolaista. Äänet menivät tasan 8–8. Lopulta arpa ratkaisi tilanteen ilmastolain hyväksi.
Tarkemmin sanottuna kyse oli siitä, pitäisikö valiokunnan lausuntoon valtioneuvoston luonnonvaraselonteosta kirjata lause ilmastolaista. Esityksen teki vasemmistoliiton Pentti Tiusanen ja sitä kannattivat paikalla olleet valiokunnan demarit, vasemmistoliittolaiset, vihreät sekä osa keskustan edustajista. Ja arpaonni.
Ympäristövaliokunnan äänestys on hyvä esimerkki siitä, kuinka isotkin muutokset ilmastopolitiikassa saattavat olla hiuskarvan varassa. Toteutuessaan ilmastolaki mullistaisi Suomen ilmastopolitiikan. Nyt, kuukautta ennen eduskuntavaaleja, lain toteutuminen on todella täpärällä. Annathan vielä viimeisen panoksesi, jotta saamme vaa'an kallistumaan ilmastolain puolelle?
Ratkaisevaa on, nouseeko ilmastolaki hallitusneuvotteluihin ja sitä kautta hallitusohjelmaan. Nykyisistä kansanedustajista yli kolmannes kannattaa ilmastolakia. Nykyisistä hallituspuolueista yksi on lain kannalla. Huhtikuun eduskuntavaalien äänestystuloksella on siis suuri merkitys ilmastolain ja sen kautta koko Suomen tulevan ilmastopolitiikan kannalta. Onko seuraavan eduskunnan enemmistö ilmastolain takana? Sen päätät sinä.
Kuukautta ennen vaaleja ilmastolakia kannattavia ehdokkaita on yli 600 ja heitä on kaikissa puolueissa. Näistä ehdokkaista saisi koottua kolme kokonaista eduskuntaa, ja vähän jäisi ylikin! Puolueista ilmastolakiin ovat sitoutuneet SKP, SDP, vasemmisto ja vihreät. Tilanteen kehittymistä voi seurata osoitteessa www.polttavakysymys.fi/vaalikone.
Pyydämme sinulta vielä viimeistä panosta ilmastolain hyväksi: 1) Jos et ole vielä lähettänyt vaalikortteja oman vaalipiirisi ehdokkaille, tee se heti osoitteessa www.polttavakysymys.fi/laheta_vaalikortti! Vasta kolmannes ehdokkaista on vastannut Polttavan Kysymyksen vaalikoneeseen. Jokainen lähetetty vaalikortti on tärkeä. 2) Välitä tätä viestiä eteenpäin ja pyydä myös ystäviäsi lähettämään vaalikortteja. 4) Äänestä!
Älä jätä tilaa jälkiviisaudelle. Suomen ilmastopolitiikan kohtalo ratkaistaan nyt.
]]>Runsas kuukausi sitten eduskunnan ympäristövaliokunta äänesti ilmastolaista. Äänet menivät tasan 8–8. Lopulta arpa ratkaisi tilanteen ilmastolain hyväksi.
Tarkemmin sanottuna kyse oli siitä, pitäisikö valiokunnan lausuntoon valtioneuvoston luonnonvaraselonteosta kirjata lause ilmastolaista. Esityksen teki vasemmistoliiton Pentti Tiusanen ja sitä kannattivat paikalla olleet valiokunnan demarit, vasemmistoliittolaiset, vihreät sekä osa keskustan edustajista. Ja arpaonni.
Ympäristövaliokunnan äänestys on hyvä esimerkki siitä, kuinka isotkin muutokset ilmastopolitiikassa saattavat olla hiuskarvan varassa. Toteutuessaan ilmastolaki mullistaisi Suomen ilmastopolitiikan. Nyt, kuukautta ennen eduskuntavaaleja, lain toteutuminen on todella täpärällä. Annathan vielä viimeisen panoksesi, jotta saamme vaa'an kallistumaan ilmastolain puolelle?
Ratkaisevaa on, nouseeko ilmastolaki hallitusneuvotteluihin ja sitä kautta hallitusohjelmaan. Nykyisistä kansanedustajista yli kolmannes kannattaa ilmastolakia. Nykyisistä hallituspuolueista yksi on lain kannalla. Huhtikuun eduskuntavaalien äänestystuloksella on siis suuri merkitys ilmastolain ja sen kautta koko Suomen tulevan ilmastopolitiikan kannalta. Onko seuraavan eduskunnan enemmistö ilmastolain takana? Sen päätät sinä.
Kuukautta ennen vaaleja ilmastolakia kannattavia ehdokkaita on yli 600 ja heitä on kaikissa puolueissa. Näistä ehdokkaista saisi koottua kolme kokonaista eduskuntaa, ja vähän jäisi ylikin! Puolueista ilmastolakiin ovat sitoutuneet SKP, SDP, vasemmisto ja vihreät. Tilanteen kehittymistä voi seurata osoitteessa www.polttavakysymys.fi/vaalikone.
Pyydämme sinulta vielä viimeistä panosta ilmastolain hyväksi: 1) Jos et ole vielä lähettänyt vaalikortteja oman vaalipiirisi ehdokkaille, tee se heti osoitteessa www.polttavakysymys.fi/laheta_vaalikortti! Vasta kolmannes ehdokkaista on vastannut Polttavan Kysymyksen vaalikoneeseen. Jokainen lähetetty vaalikortti on tärkeä. 2) Välitä tätä viestiä eteenpäin ja pyydä myös ystäviäsi lähettämään vaalikortteja. 4) Äänestä!
Älä jätä tilaa jälkiviisaudelle. Suomen ilmastopolitiikan kohtalo ratkaistaan nyt.
]]>Eija-Riitta Korhola osuu naulan kantaan2011-03-08T22:00:00+00:002011-03-08T22:00:00+00:00http://www.polttavakysymys.fi/midcom-permalink-1e04a50a9049f2c4a5011e08edbbb25ca8da9bca9bcjuuso.voltti@maanystavat.fi (Juuso Voltti)
Tiistaina järjestetyn ”lumiukkojen mielenosoituksen” yhteydessä
julkistetut ehdokkaiden ilmastolakikannat saivat europarlamentaarikko
Eija-Riitta Korholan kirjoittamaan Polttava Kysymys -kampanjasta ja
ilmastolaista ovat aina olleet mielenkiintoista luettavaa ja yleensä
niistä on löytynyt varteenotettavia argumentteja, joita on ollut
mukava miettiä ja tutkia mahtaisiko niissä olla jotain perää. Aiemmin
olen aina päätynyt tulokseen, että väitteet ovat puppua ja
silmänlumetta, mutta tällä kertaa Korhola on osunut naulan kantaan!
Kirjoituksessaan Korhola kiteyttää erinomaisesti, miksi ilmastolaki
olisi tehokas, edullinen ja välttämätön väline Suomen
ilmastopolitiikan korjaamiseksi. Tämä saattaa yllättää jopa Korholan
itsensä, sillä hänen tavoitteenaan oli selvästikin yrittää perustella
miksi ilmastolaki on ”huono idea”.
Korholan ilmastolain kritiikki sisältää kolme kohtaa, jotka kaikki
johtavat samaan lopputulokseen: ilmastolaki on ainoa järkevä tapa
saada Suomen ilmastopolitiikka korjattua.
1) "Ensinnäkään ilmastotiede ei lupaa, että ilmastonmuutos voitaisiin
rajoittaa kahteen asteeseen vain teollisuusmaiden päästöjä
rajoittamalla."
Tässä Korhola on aivan oikeassa. Se mitä ilmastotiede oikeasti lupaa
on, että mikäli teollisuusmaat eivät vähennä omia päästöjään 40 % 2020
mennessä, on ilmastonmuutoksen rajoittaminen alle kahteen asteeseen
käytännössä mahdotonta. Tästäkö meidän pitäisi siis vetää se
johtopäätös, että teollisuusmaiden ei kannata toteuttaa näitä
päästövähennyksiä? Miettikää itse.
2) "Toisekseen kampanjan taustalla on oletus, että päästöjen
vähentäminen olisi tehokasta ja järkevää toteuttaa lineaarisesti. Tämä
olisi kallein ja vaikein tapa päästä tuloksiin. Tehokkaampaa on tehdä
ensin voimakkaita investointeja päästöjä vähentävään teknologiaan,
jonka avulla päästöt vähenevät isompina sykäyksinä."
Argumentti olisi ihan hyvä, mikäli ilmastolaki edellyttäisi
lineaarista päästövähennyspolkua. Todellisuudessa ilmastolaki on
joustava mekanismi, joka ohjaa vahvasti tekemään Korholan
peräänkuuluttamia voimakkaita investointeja. Ilmastolain joustavuus
syntyy hiilibudjeteista, jotka tasaavat vuosittaisia vaihteluita ja
mahdollistavat hyppäyksittäiset vähennykset, johtaen kuitenkin
määrätietoisesti kohti asetettua tavoitetta.
Kun Iso-Britanniassa harkittiin ilmastolain säätämistä, CBI
(Confederation of British Industry) kiteytti näkemyksensä
ilmastolaista näin: “This bill is a big step forward in combining the
two things we really need: long-term clarity on policy direction and
flexibility in its delivery.”
Yli 200 000 yritystä edustava elinkeinoelämän etujärjestö siis
kannatti ilmastolakia, koska sen avulla päästövähennykset voidaan
toteuttaa joustavasti. Kenties CBI ei ollut kunnolla tutustunut
ilmastolain sisältöön. Tai saattaa myös olla, että Korhola sanoi juuri
ääneen argumentin, joka ei ollut aivan loppuun asti mietitty.
3) "Kolmanneksi ilmastolakiehdotus on tyypillinen ulostulo, jossa
monimutkainen ongelma yksinkertaistetaan liikaa
hiilidioksiditarinaksi. Hiilidioksidi muodostaa vain noin puolet
ihmisen aiheuttamasta ilmastopakotteesta, ja paitsi että näitä
päästöjä on kaikkein vaikeinta laittaa kuriin, ne tuovat helpotusta
vasta pitkällä aikavälillä"
Juuri näin. Muihin ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyviin haasteisiin
– kuten pienhiukkaset ja musta noki sekä maankäyttömuutokset – voimme
Suomen osalta vaikuttaa melko yksinkertaisilla toimenpiteillä.
Hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen hillitsemiseksi
tarvitsemme sen sijaan kokonaisvaltaisen ja järjestelmällisen
rakenteen, jonka avulla pystymme saamaan päästöt kuriin sekä lyhyellä
että pitkällä aikavälillä.
Korhola peräänkuuluttaa lakia, joka ottaisi huomioon kaikki
kasvihuonekaasut eikä pelkästään hiilidioksidia. Hyvä niin –
Eija-Riitta varmastikin ilahtuu kuullessaan, että ilmastolaki on juuri
hänen kaipaamansa laki!
Tiistaina järjestetyn ”Lumiukkojen mielenosoituksen” yhteydessä julkistetut ehdokkaiden ilmastolakikannat saivat europarlamentaarikko Eija-Riitta Korholan kirjoittamaan Polttava Kysymys -kampanjasta ja ilmastolaista Aamulehden blogipalstalla. Korholan kirjoitukset ilmastolaista ovat aina olleet mielenkiintoista luettavaa ja yleensä niistä on löytynyt varteenotettavia argumentteja, joita on ollut mukava miettiä ja tutkia mahtaisiko niissä olla jotain perää. Aiemmin olen aina päätynyt tulokseen, että väitteet ovat puppua ja silmänlumetta, mutta tällä kertaa Korhola on osunut naulan kantaan!
Kirjoituksessaan Korhola kiteyttää erinomaisesti, miksi ilmastolaki olisi tehokas, edullinen ja välttämätön väline Suomen ilmastopolitiikan korjaamiseksi. Tämä saattaa yllättää jopa Korholan itsensä, sillä hänen tavoitteenaan oli selvästikin yrittää perustella miksi ilmastolaki on ”huono idea”.
Korholan ilmastolain kritiikki sisältää kolme kohtaa, jotka kaikki johtavat samaan lopputulokseen: ilmastolaki on ainoa järkevä tapa saada Suomen ilmastopolitiikka korjattua.
1) "Ensinnäkään ilmastotiede ei lupaa, että ilmastonmuutos voitaisiin rajoittaa kahteen asteeseen vain teollisuusmaiden päästöjä rajoittamalla."
Tässä Korhola on aivan oikeassa. Se mitä ilmastotiede oikeasti lupaa on, että mikäli teollisuusmaat eivät vähennä omia päästöjään 40 % 2020 mennessä, on ilmastonmuutoksen rajoittaminen alle kahteen asteeseen käytännössä mahdotonta. Tästäkö meidän pitäisi siis vetää se johtopäätös, että teollisuusmaiden ei kannata toteuttaa näitä päästövähennyksiä? Miettikää itse.
2) "Toisekseen kampanjan taustalla on oletus, että päästöjen vähentäminen olisi tehokasta ja järkevää toteuttaa lineaarisesti. Tämä olisi kallein ja vaikein tapa päästä tuloksiin. Tehokkaampaa on tehdä ensin voimakkaita investointeja päästöjä vähentävään teknologiaan, jonka avulla päästöt vähenevät isompina sykäyksinä."
Argumentti olisi ihan hyvä, mikäli ilmastolaki edellyttäisi lineaarista päästövähennyspolkua. Todellisuudessa ilmastolaki on joustava mekanismi, joka ohjaa vahvasti tekemään Korholan peräänkuuluttamia voimakkaita investointeja. Ilmastolain joustavuus syntyy hiilibudjeteista, jotka tasaavat vuosittaisia vaihteluita ja mahdollistavat hyppäyksittäiset vähennykset, johtaen kuitenkin määrätietoisesti kohti asetettua tavoitetta.
Kun Iso-Britanniassa harkittiin ilmastolain säätämistä, CBI (Confederation of British Industry) kiteytti näkemyksensä ilmastolaista näin: “This bill is a big step forward in combining the two things we really need: long-term clarity on policy direction and flexibility in its delivery.”
Yli 200 000 yritystä edustava elinkeinoelämän etujärjestö siis kannatti ilmastolakia, koska sen avulla päästövähennykset voidaan toteuttaa joustavasti. Kenties CBI ei ollut kunnolla tutustunut ilmastolain sisältöön. Tai saattaa myös olla, että Korhola sanoi juuri ääneen argumentin, joka ei ollut aivan loppuun asti mietitty.
3) "Kolmanneksi ilmastolakiehdotus on tyypillinen ulostulo, jossa monimutkainen ongelma yksinkertaistetaan liikaa hiilidioksiditarinaksi. Hiilidioksidi muodostaa vain noin puolet ihmisen aiheuttamasta ilmastopakotteesta, ja paitsi että näitä päästöjä on kaikkein vaikeinta laittaa kuriin, ne tuovat helpotusta vasta pitkällä aikavälillä"
Juuri näin. Muihin ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyviin haasteisiin – kuten pienhiukkaset ja musta noki sekä maankäyttömuutokset – voimme Suomen osalta vaikuttaa melko yksinkertaisilla toimenpiteillä. Hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen hillitsemiseksi tarvitsemme sen sijaan kokonaisvaltaisen ja järjestelmällisen rakenteen, jonka avulla pystymme saamaan päästöt kuriin sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
Korhola peräänkuuluttaa lakia, joka ottaisi huomioon kaikki kasvihuonekaasut eikä pelkästään hiilidioksidia. Hyvä niin – Eija-Riitta varmastikin ilahtuu kuullessaan, että ilmastolaki on juuri hänen kaipaamansa laki!
]]>
Tiistaina järjestetyn ”lumiukkojen mielenosoituksen” yhteydessä
julkistetut ehdokkaiden ilmastolakikannat saivat europarlamentaarikko
Eija-Riitta Korholan kirjoittamaan Polttava Kysymys -kampanjasta ja
ilmastolaista ovat aina olleet mielenkiintoista luettavaa ja yleensä
niistä on löytynyt varteenotettavia argumentteja, joita on ollut
mukava miettiä ja tutkia mahtaisiko niissä olla jotain perää. Aiemmin
olen aina päätynyt tulokseen, että väitteet ovat puppua ja
silmänlumetta, mutta tällä kertaa Korhola on osunut naulan kantaan!
Kirjoituksessaan Korhola kiteyttää erinomaisesti, miksi ilmastolaki
olisi tehokas, edullinen ja välttämätön väline Suomen
ilmastopolitiikan korjaamiseksi. Tämä saattaa yllättää jopa Korholan
itsensä, sillä hänen tavoitteenaan oli selvästikin yrittää perustella
miksi ilmastolaki on ”huono idea”.
Korholan ilmastolain kritiikki sisältää kolme kohtaa, jotka kaikki
johtavat samaan lopputulokseen: ilmastolaki on ainoa järkevä tapa
saada Suomen ilmastopolitiikka korjattua.
1) "Ensinnäkään ilmastotiede ei lupaa, että ilmastonmuutos voitaisiin
rajoittaa kahteen asteeseen vain teollisuusmaiden päästöjä
rajoittamalla."
Tässä Korhola on aivan oikeassa. Se mitä ilmastotiede oikeasti lupaa
on, että mikäli teollisuusmaat eivät vähennä omia päästöjään 40 % 2020
mennessä, on ilmastonmuutoksen rajoittaminen alle kahteen asteeseen
käytännössä mahdotonta. Tästäkö meidän pitäisi siis vetää se
johtopäätös, että teollisuusmaiden ei kannata toteuttaa näitä
päästövähennyksiä? Miettikää itse.
2) "Toisekseen kampanjan taustalla on oletus, että päästöjen
vähentäminen olisi tehokasta ja järkevää toteuttaa lineaarisesti. Tämä
olisi kallein ja vaikein tapa päästä tuloksiin. Tehokkaampaa on tehdä
ensin voimakkaita investointeja päästöjä vähentävään teknologiaan,
jonka avulla päästöt vähenevät isompina sykäyksinä."
Argumentti olisi ihan hyvä, mikäli ilmastolaki edellyttäisi
lineaarista päästövähennyspolkua. Todellisuudessa ilmastolaki on
joustava mekanismi, joka ohjaa vahvasti tekemään Korholan
peräänkuuluttamia voimakkaita investointeja. Ilmastolain joustavuus
syntyy hiilibudjeteista, jotka tasaavat vuosittaisia vaihteluita ja
mahdollistavat hyppäyksittäiset vähennykset, johtaen kuitenkin
määrätietoisesti kohti asetettua tavoitetta.
Kun Iso-Britanniassa harkittiin ilmastolain säätämistä, CBI
(Confederation of British Industry) kiteytti näkemyksensä
ilmastolaista näin: “This bill is a big step forward in combining the
two things we really need: long-term clarity on policy direction and
flexibility in its delivery.”
Yli 200 000 yritystä edustava elinkeinoelämän etujärjestö siis
kannatti ilmastolakia, koska sen avulla päästövähennykset voidaan
toteuttaa joustavasti. Kenties CBI ei ollut kunnolla tutustunut
ilmastolain sisältöön. Tai saattaa myös olla, että Korhola sanoi juuri
ääneen argumentin, joka ei ollut aivan loppuun asti mietitty.
3) "Kolmanneksi ilmastolakiehdotus on tyypillinen ulostulo, jossa
monimutkainen ongelma yksinkertaistetaan liikaa
hiilidioksiditarinaksi. Hiilidioksidi muodostaa vain noin puolet
ihmisen aiheuttamasta ilmastopakotteesta, ja paitsi että näitä
päästöjä on kaikkein vaikeinta laittaa kuriin, ne tuovat helpotusta
vasta pitkällä aikavälillä"
Juuri näin. Muihin ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyviin haasteisiin
– kuten pienhiukkaset ja musta noki sekä maankäyttömuutokset – voimme
Suomen osalta vaikuttaa melko yksinkertaisilla toimenpiteillä.
Hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen hillitsemiseksi
tarvitsemme sen sijaan kokonaisvaltaisen ja järjestelmällisen
rakenteen, jonka avulla pystymme saamaan päästöt kuriin sekä lyhyellä
että pitkällä aikavälillä.
Korhola peräänkuuluttaa lakia, joka ottaisi huomioon kaikki
kasvihuonekaasut eikä pelkästään hiilidioksidia. Hyvä niin –
Eija-Riitta varmastikin ilahtuu kuullessaan, että ilmastolaki on juuri
hänen kaipaamansa laki!
Tiistaina järjestetyn ”Lumiukkojen mielenosoituksen” yhteydessä julkistetut ehdokkaiden ilmastolakikannat saivat europarlamentaarikko Eija-Riitta Korholan kirjoittamaan Polttava Kysymys -kampanjasta ja ilmastolaista Aamulehden blogipalstalla. Korholan kirjoitukset ilmastolaista ovat aina olleet mielenkiintoista luettavaa ja yleensä niistä on löytynyt varteenotettavia argumentteja, joita on ollut mukava miettiä ja tutkia mahtaisiko niissä olla jotain perää. Aiemmin olen aina päätynyt tulokseen, että väitteet ovat puppua ja silmänlumetta, mutta tällä kertaa Korhola on osunut naulan kantaan!
Kirjoituksessaan Korhola kiteyttää erinomaisesti, miksi ilmastolaki olisi tehokas, edullinen ja välttämätön väline Suomen ilmastopolitiikan korjaamiseksi. Tämä saattaa yllättää jopa Korholan itsensä, sillä hänen tavoitteenaan oli selvästikin yrittää perustella miksi ilmastolaki on ”huono idea”.
Korholan ilmastolain kritiikki sisältää kolme kohtaa, jotka kaikki johtavat samaan lopputulokseen: ilmastolaki on ainoa järkevä tapa saada Suomen ilmastopolitiikka korjattua.
1) "Ensinnäkään ilmastotiede ei lupaa, että ilmastonmuutos voitaisiin rajoittaa kahteen asteeseen vain teollisuusmaiden päästöjä rajoittamalla."
Tässä Korhola on aivan oikeassa. Se mitä ilmastotiede oikeasti lupaa on, että mikäli teollisuusmaat eivät vähennä omia päästöjään 40 % 2020 mennessä, on ilmastonmuutoksen rajoittaminen alle kahteen asteeseen käytännössä mahdotonta. Tästäkö meidän pitäisi siis vetää se johtopäätös, että teollisuusmaiden ei kannata toteuttaa näitä päästövähennyksiä? Miettikää itse.
2) "Toisekseen kampanjan taustalla on oletus, että päästöjen vähentäminen olisi tehokasta ja järkevää toteuttaa lineaarisesti. Tämä olisi kallein ja vaikein tapa päästä tuloksiin. Tehokkaampaa on tehdä ensin voimakkaita investointeja päästöjä vähentävään teknologiaan, jonka avulla päästöt vähenevät isompina sykäyksinä."
Argumentti olisi ihan hyvä, mikäli ilmastolaki edellyttäisi lineaarista päästövähennyspolkua. Todellisuudessa ilmastolaki on joustava mekanismi, joka ohjaa vahvasti tekemään Korholan peräänkuuluttamia voimakkaita investointeja. Ilmastolain joustavuus syntyy hiilibudjeteista, jotka tasaavat vuosittaisia vaihteluita ja mahdollistavat hyppäyksittäiset vähennykset, johtaen kuitenkin määrätietoisesti kohti asetettua tavoitetta.
Kun Iso-Britanniassa harkittiin ilmastolain säätämistä, CBI (Confederation of British Industry) kiteytti näkemyksensä ilmastolaista näin: “This bill is a big step forward in combining the two things we really need: long-term clarity on policy direction and flexibility in its delivery.”
Yli 200 000 yritystä edustava elinkeinoelämän etujärjestö siis kannatti ilmastolakia, koska sen avulla päästövähennykset voidaan toteuttaa joustavasti. Kenties CBI ei ollut kunnolla tutustunut ilmastolain sisältöön. Tai saattaa myös olla, että Korhola sanoi juuri ääneen argumentin, joka ei ollut aivan loppuun asti mietitty.
3) "Kolmanneksi ilmastolakiehdotus on tyypillinen ulostulo, jossa monimutkainen ongelma yksinkertaistetaan liikaa hiilidioksiditarinaksi. Hiilidioksidi muodostaa vain noin puolet ihmisen aiheuttamasta ilmastopakotteesta, ja paitsi että näitä päästöjä on kaikkein vaikeinta laittaa kuriin, ne tuovat helpotusta vasta pitkällä aikavälillä"
Juuri näin. Muihin ilmastonmuutoksen torjuntaan liittyviin haasteisiin – kuten pienhiukkaset ja musta noki sekä maankäyttömuutokset – voimme Suomen osalta vaikuttaa melko yksinkertaisilla toimenpiteillä. Hiilidioksidin ja muiden kasvihuonekaasujen hillitsemiseksi tarvitsemme sen sijaan kokonaisvaltaisen ja järjestelmällisen rakenteen, jonka avulla pystymme saamaan päästöt kuriin sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä.
Korhola peräänkuuluttaa lakia, joka ottaisi huomioon kaikki kasvihuonekaasut eikä pelkästään hiilidioksidia. Hyvä niin – Eija-Riitta varmastikin ilahtuu kuullessaan, että ilmastolaki on juuri hänen kaipaamansa laki!
