Hallituksen esitystä ilmastolaiksi valmistellaan tällä hetkellä energia- ja ilmastopolitiikan ministerityöryhmän ohjauksessa. Pyöräkellot säestivät Helsingin iltaa kulkueen viilettäessä Suomen ilmastopolitiikan tulevaisuudesta näiden ministerien työpaikkojen ohitse. Pyöräkellojen pirinä kannusti ministeriöitä valmistelemaan Suomeen vahvan ilmastolain, ja muistuttaa ilmastomuutoksen ratkaisemisen kiireellisyydestä ja välttämättömyydestä.

Ilmastopoliittisia päätöksiä tehtäessä punnitaan monia vaihtoehtoja ja kuunnellaan monia ääniä. Tähän asti ei ole suinkaan kuunneltu tarpeeksi ilmastotieteen ja ilmastonmuutoksesta huolestuneiden kansalaisten ääntä, vaan niiden suurten saastuttajien ääniä, jotka hyötyvät siitä, että kaikki jatkuu niin kuin ennenkin. Nykyinen ilmastopolitiikka ei ole ihmisten edun mukaista puhumattakaan maapallon fyysisen kantokyvyn rajoista. Tästä syystä Polttava Kysymys –kampanjassa toimivat ihmiset haluavat ratkaista aikamme suurimman haasteen - ilmastokatastrofin pysäyttämisen - laittamalla Suomen ilmastopolitiikan liikkeelle.

Euroopan parlamentin viimeviikkoinen äänestys päästökaupan ohjausvaikutuksen romuttamisesta on viimeisin esimerkki nykyisten kansainvälisten ja alueellisten ilmastotoimien tehottomuudesta, kun kotimaassa ei ole poliittista tahtoa. Tämän kankeuden ja toimimattomuuden edessä kansallisten kunnianhimoisten ilmastotoimien merkitys korostuu entisestään. Kansalaistoimintaa tarvitaan, jotta kotimaan ilmastoasioista vastaavat ministerit muistavat päätöksiä tehdessään ajaa kaikkien etua, ei vain joidenkin harvojen saastuttamisesta hyötyvien etua muiden kustannuksella. Yhdessä tekemällä Polttava Kysymys –kampanjan kautta olemme saaneetkin paljon aikaan: viisi vuotta sitten ilmastolaista ei ollut kuullut Suomessa vielä kukaan ja nyt hallitus valmistelee esitystä ilmastolaiksi. Työ ilmastolain puolesta jatkuu: on varmistettava, että ilmastolaista tulee vahva ja tarkoituksenmukainen työkalu, jolla Suomi voi vastata ilmastohaasteeseen tarvittavalla kunnianhimolla.

Suomeen ilmastolakia kampanjoinut 31 järjestön yhteinen Polttava Kysymys -kampanja järjestää keskiviikkona 24.4. pyöräkulkueen vahvan ilmastolain puolesta. Kulkue matkaa valtioneuvoston linnan edestä ilmastopolitiikasta vastaavien ministeriöiden kautta ympäri Helsingin. Kulkueella halutaan osoittaa, että ilmastopolitiikasta vastaavat ministerit ovat viime kädessä vastuussa siitä, miten Suomi vastaa ilmastohaasteeseen. Pyörätempauksen avulla halutaan potkaista Suomen ilmastopolitiikka liikkeelle ja tempaukseen toivotaan osallistujiksi kaikkia, jotka ovat huolissaan ilmastonmuutoksesta ja haluavat muuttaa Suomen ilmastopolitiikan kurssin kohti ilmastonmuutoksen ratkaissutta yhteiskuntaa!

Ilmastonmuutoksen haaste on ratkaistava nykypolitiikalla, sillä tänään tehtävät investointipäätökset määrittävät sen, lukkiutuuko Suomi ilmastokatastrofiin johtavalle polulle vai valitseeko Suomi kansainvälisen ilmastosopimuksen edistämisen kunnianhimoisella kotimaisella politiikalla. Vastatakseen osaltaan ilmastohaasteeseen, Suomen olisi tehtävä ilmastopoliittinen täyskäännös kohti vaikuttavaa ja läpinäkyvää ilmastopolitiikkaa. Valmisteilla oleva ilmastolaki olisi selkeä vastaus strategioiden ilmeisiin heikkouksiin: Vuosittaisiin hiilibudjetteihin perustuva ja kunnianhimoisesti asetettuihin tavoitteisiin tähtäävä, vahva ilmastolaki mahdollistaisi päästöjen vähentämisen pitkällä aikavälillä johdonmukaisesti, seurattavasti ja läpinäkyvästi. Vahva ilmastolaki varmistaisi sen, etteivät tulevat hallitukset voi jatkaa suljettujen ovien takana kähmittyä epäjohdonmukaista ilmastopolitiikkaa, vaan olisivat velvoitettuja toteuttamaan päästövähennykset oikeudenmukaisesti jokaisella yhteiskunnan sektorilla tieteellistä ilmastopaneelia konsultoiden. Ilmastolaki tekisi Suomen ilmasto- ja energiapolitiikasta myös tarvittavan kauaskantoista; sen avulla voitaisiin varmistaa, ettei esimerkiksi Jyväskylän Keijonlahden voimalaitoksen kaltaisia 16 miljoonan euron kivihiili-investointipäätöksiä voisi enää tehdä.

Ilmastonmuutoksen torjuminen vaatii laajaa yhteiskunnallista muutosta eikä Suomi pääse nykyisen energia- ja ilmastostrategian toimilla pois hiili-intensiiviseltä polulta vaadittavalla nopeudella. Strategia on tehokkaan ilmastopolitiikan toteuttamisen kannalta onneton, sillä se ei sisällä lainkaan konkreettista toimeenpano-ohjelmaa, jolla tarvittavat päästövähennykset voitaisiin saavuttaa. Kysymys kuuluukin miten ihmeessä ilmastotavoitteisiin voidaan päästä, mikäli sinne johtavaa polkua ei suunnitella johdonmukaisesti? Ohjauskeinojen vaikutusten ja kustannustehokkuuden arviointi on strategiassa puutteellista eikä myöskään seurantaan ja tulosten vaikuttavuuden arviointiin juuri keskitytä. On selvää, että energia- ja ilmastostrategian sisältöön ovat vaikuttaneet aivan muut seikat kuin ilmastotieteen vaatimukset tai strategiaa varten tehdyt taustaselvitykset, joiden ehdotukset ovat osin jopa ristiriidassa strategian sisällön kanssa. Strategian valmistelu suljettujen ovien takana ilman kunnollista julkista keskustelua ja osallistavuutta nakertavat sen legitimiteettiä entisestään. Myös tekstin vaikeaselkoisuus heikentää strategian luotettavuutta kansalaisten silmissä; esimerkiksi strategian seurantamateriaalia ei ole julkisesti saatavilla.

Maaliskuun lopulla hallitus hyväksyi työ- ja elinkeinoministeriön alla päivitetyn energia- ja ilmastostrategian. Viimeisimpien ilmastonmuutoksen kulkua selvittävien skenaarioiden ja konkreettisten vaikutusten valossa päivitetty strategia näyttäytyy kuitenkin kalpeana ja riittämättömänä kuvauksena tarvittavasta ilmastopolitiikasta. Maan ystävien ja Greenpeacen yhteinen lehdistötiedote arvioi strategian olevan sirpaleinen ja riittämätön nykyisen ilmastohaasteen ratkaisemiseksi. Energia- ja ilmastostrategian mukaan Suomi ainoastaan saattaa pystyä täyttämään sille asetetun, ja nykytiedon valossa jo riittämättömän, Kioton tavoitteen vähentää päästöjä 16 prosenttia ei-päästökauppasektorilla vuoteen 2020 mennessä. VTT:n asiantuntijoiden laskelmien mukaan Suomi kykenisi saavuttamaan nykyisellä kehityskululla vain noin puolet Kioton tavoitteesta.

Suomen hallituksen harjoittama, strategioihin perustuva ilmastopolitiikka ei vastaa kunnianhimotasoltaan lainkaan ilmastohaasteen laajuuteen – pikemminkin voidaan puhua tehottomista näennäistoimista. Niin Suomessa kuin kansainvälisesti on tehtävä ilmastopolitiikan täyskäännös vastaamaan jo käynnissä olevaa planetaarista kriisiä. Maapallo on lämmennyt viimeisen sadan vuoden aikana yhtä paljon kuin sitä edeltäneen viiden tuhannen vuoden aikana – pääasiallisesti ihmisen toiminnan johdosta. Myös hiljattain julkaistut Yhdysvaltojen ja Australian kansalliset ilmastotutkimukset todistavat ilmastonmuutoksen mittakaavasta ja päästövähennysten huutavasta tarpeellisuudesta.

Ongelmat talouden saralla näyttävät estävän päättäjiämme näkemästä metsää puilta, sillä myöskään toimivaa taloutta ei ole ilman toimivaa ilmastoa. Viime joulukuussa Dohassa tehty päätös viivyttää kattavan ilmastosopimuksen toimeenpanoa vuoteen 2020 on vaarallinen kehityskulku myös talouden kannalta, sillä päästövähennystoimien lykkääminen tulee arvioiden mukaan maksamaan jo nyt jopa 5 biljoonaa dollaria maailmanlaajuisesti. Planetaarisen hätätilan esille tuominen ja siihen reagoiminen on monella tasolla myös Suomen vastuulla: Suomen vuosittaiset kasvihuonekaasupäästöt, jotka liikkuvat edelleen vuoden 1990 päästötason kieppeillä, vastaavat vaikutuksiltaan 83 740–246 999 menetettyä ihmisen elinvuotta ja 563–1344 sukupuuttoon kuollutta kasvi- ja eläinlajia .

Viimeisimpien tutkimusten mukaan kehittyneiden maiden tulisi vähentää kasvihuonekaasupäästöjään jopa 50 % vuoteen 2020 mennessä, jotta katastrofaaliselta ilmastonmuutokselta ja kahden asteen tavoitteen ylittämiseltä voitaisiin välttyä, ja Suomella on muiden kehittyneiden maiden tavoin vastuu näiden päästövähennystoimien tukemisessa ja toteuttamisessa; on myös todennäköistä, että IPCC:n syksyllä julkaistava uusin arviointiraportti tulee osoittamaan vielä jyrkempien päästövähennysten välttämättömyyden.

Liity mukaan pyöräkulkueeseen vahvan ilmastolain puolesta ja polkaise Suomen ilmastopolitiikka liikkeelle. Lisätietoa tempauksesta>>>

- Energia- ja ilmastopolitiikan ministerityöryhmä voi esittää eduskunnalle vahvaa ilmastolakia tai jatkaa epäjohdonmukaisten ja suljettujen ovien takana valmisteltujen ilmasto- ja energiastrategioiden kanssa näpertelyä, Polttava Kysymys -kampanjan koordinaattori Meri Pukarinen sanoo.

- Meillä on alle kymmenen vuotta aikaa välttää ilmastokatastrofiin johtavalle kehityspolulle lukkiutuminen. Ilmastonmuutos etenee niin nopeasti, että käytössä olevien ohjauskeinojen on onnistuttava päästöjen vähentämisessä. Valitettavasti strategiat eivät yksinkertaisesti johda päästöjen tulokselliseen vähentymiseen, Pukarinen jatkaa.

- Kannustamme energia- ja ilmastopolitiikasta vastaavia ministereitä valmistelemaan kiireesti vahvan ilmastolain. Vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtymisessä tarvitaan jämäkkää ohjausta, reilua vastuunjakoa ja päästövähennysten riittävyyden rehellistä seurantaa ilmastolain avulla, Pukarinen muistuttaa.

Lisätiedot ja kuvia tapahtumista lehdistön vapaasti käytettäväksi osoitteessa http://www.polttavakysymys.fi/tapahtumat/lumiukotvaativatministereiltailmastolakia/

Lisätietoja:

Meri Pukarinen, 044 576 9999, meri.pukarinen@maanystavat.fi

Ilmastopaneeli on tarkastellut vaihtoehtoisia ilmastolakimalleja ja tullut siihen tulokseen, että ilmastolaki olisi parhaimmillaan, jos se ulotettaisiin kattamaan ilmastokysymykset laajasti: päästöjen hillintä kaikilla sektoreilla, hiilinielut sekä sopeutuminen ilmastonmuutoksen väistämättömiin vaikutuksiin.

Paneelin suosittelema ilmastolaki yhtenäistäisi hajanaista sääntelyä ja toisi politiikkaan ennustettavuutta hallituskausien yli. Nykyisellään ilmasto- ja energiastrategioiden avulla tehtävä ilmastopolitiikka on poukkoilevaa, kun kukin hallituskoalitio tekee oman versionsa strategiasta. Strategiatyötä on kritisoitu epävaikuttavuudesta: päästövähennystoimet ovat sekaisin yhtenä pitkänä toivomuslistana ilman, että niiden vaikutuksia kokonaisuuteen on arvioitu. Kun päästövähennystoimenpiteitä ei ole suunniteltu sovituista kokonaistavoitteista käsin, ei ole mikään ihme, ettei ilmastopolitiikka ole tuloksellista. Jopa alun alkaen laimeista päästövähennystavoitteista jäädään.

Edellisellä hallituskaudella valmistellun ilmasto- ja energiastrategian päivitys on parhaillaan käynnissä. Valmistelu on tehty täysin suljetuin ovin: tietoja esimerkiksi sähkönkulutusennusteiden taustoista tai tarkasteltavan päästövähennyksen tasosta ei ole jaettu. Kansalaisilta, järjestöiltä, muilta ministeriöiltä ja jopa kansanedustajilta piilossa valmisteltava politiikka ei varsinaisesti lisää luottamusta strategian taustatietojen puolueettomuutta kohtaan tai sitouta strategian toteuttamiseen. Ilmastolaki avaisi poliittista päätöksentekoa, sillä päästövähennystavoite olisi kirjattu lakiin demokraattisen päätöksentekoprosessin seurauksena. Myös yksittäiset päästövähennystoimet ovat paremmin perusteltuja, kun ne ovat osia tunnetusta, avoimesti valmistellusta kokonaisuudesta. Poliittinen päätöksenteko kaipaa kipeästi avoimuusremonttia. Suhmuroinnille ei voi olla enää tilaa.

Ilmastopaneelin suosittelema ilmastolaki kokoaisi yhteen ilmastoon liittyvää sääntelyä. Nyt päästöihin vaikuttavia lakeja, asetuksia, toimenpideohjelmia ja strategioita on pilvin pimein jäsentymättömänä kokonaisuutena. Ilmastolain tärkeimpiä tehtäviä olisikin tuoda ryhti päästöjen ohjaamiseen. Kun suunta vähähiiliseen yhteiskuntaan siirtymisestä olisi selvä, myös arjen valinnat saisivat uutta mielekkyyttä: kun päästövähennystavoite on läpinäkyvä, riittävä ja koskee kaikkia, omat ilmastoteot eivät tunnu häviävän naapurin välinpitämättömyyden pohjattomaan laariin.   

Päättäjät eivät kuitenkaan ole onnistuneet sitoutumaan päästövähennyksiin, jotka vastaisivat kahden asteen tavoitetta. Päästöjen kehitystä tarkastelemalla tai ikkunasta ulos katsomalla ei oikein tunnu siltä, että globaalina yhteiskuntana ponnistelisimme kohti yhteistä tavoitetta.

Saamme yhä useammin kuulla, että kahden asteen tavoitteen saavuttaminen ei ole todennäköistä tai ehkä edes mahdollista. Tästä ei voi tehdä päätelmää, että tavoitteesta olisi nyt syytä luopua. Epätoivoa on osattava lukea oikein. Tärkeitä asioita on kolme.

1. Historiallisten trendien jatkuminen ei ole luonnontieteellinen lainalaisuus. Koskaan aikaisemmin maailmanhistoriassa ei ole nähty sellaista muutosta, joka nyt tarvitaan ilmastokatastrofin pysäyttämiseen. Koskaan aikaisemmin ei myöskään ole yritetty tosissaan saada muutosta aikaan. Tätä haastetta ei saa sivuuttaa mahdottomana. Siihen on tartuttava. Sitovat, aikataulutetut tavoitteet päästövähennyksille auttavat löytämään keinot, joilla tavoitteisiin päästään.

2. Neljän tai kuuden asteen nousu maapallon keskilämpötilassa aiheuttaa muutoksia, joihin ei voi sopeutua. Tulvien, kuivuuden ja äärimmäisten sääilmiöiden seuraukset ihmisasutukselle ja ruoantuotannolle ylittävät sopeutumisen rajat monissa osissa maailmaa. Satotappiot ja vesipula haastavat hyvinvoinnin myös vauraissa maissa, puhumattakaan taloudellisista vaikutuksista maailmankauppaan kytkeytyneisyyden kautta. Suurimmat riskit liittyvät äärimmäisiin ja epälineaarisiin muutoksiin, joiden vaikutuksesta ilmastonmuutos alkaa voimistaa itse itseään. Kuka uskoo, että jatkuvien katastrofien runtelemassa maailmassa voidaan ylläpitää hyvinvointiyhteiskuntia? Onko sopeutumisstrategiana sitten kenties satelliittiyhdyskunnan perustaminen Marsiin?

3. Ilmastonmuutoksen rajoittaminen kahteen asteeseen ei tarkoita, että haitoilta vältyttäisiin. Hirmumyrsky Sandy, Suomen poikkeuksellisen sateinen syksy tulvivine peltoineen ja Arktisen alueen ennätysnopea sulaminen tarjoavat kouriintuntuvaa esimakua siitä, mitä on luvassa: jo kahden asteen lämpeneminen lisää satotappioita, äärimmäisten sääilmiöiden aiheuttamia vahinkoja ja muuta inhimillistä kärsimystä. Nyt voimme valita, hillitsemmekö ilmastonmuutosta siten, että siihen voi vielä jotenkuten sopeutua.

Ilmastohaasteen ratkaiseminen edellyttää, että lopetamme voivottelun ja ryhdymme toimiin. Ilmastotieteen mukaan tarvittaisiin 40 prosentin päästövähennys vuoteen 2020 mennessä vuoden 1990 tasosta. Suomi tavoittelee 20 prosentin vähennyksiä osana EU:ta. Suomessa fossiilisten polttoaineiden käyttöä tuetaan verotuksessa 1,5 miljardilla eurolla vuodessa. Kansallista ilmasto- ja energiastrategiaa päivitetään parhaillaan ja ilmastolain valmistelu on käynnissä. Saadaanko kunnianhimon taso korjattua ja fossiilienergian tuet poistettua? Kunnanvaltuustoihin valittiin uudelle kaudelle juuri päättäjät, jotka ratkaisevat, miten energiaa tuotetaan ja käytetään Suomen kunnissa. Uusien kunnanisien ja -äitien kohtalonkysymys on tässä: miten Suomen kunnat vapautetaan kivihiili-, öljy- ja turveriippuvuudesta?

Ilmastohaasteeseen haetaan yhteistä ratkaisua jälleen YK:n ilmastoneuvottelujen jatkuessa Dohassa 26.11. Kiireellisin ratkaistava kysymys on, miten 5–9 gigatonnin kuilu tarvittavien ja olemassa olevien vuotta 2020 koskevien päästövähennyssitoumusten välillä saadaan kurottua umpeen. Kysymys on ratkaistava, jotta globaalien päästöjen kehitys saadaan uralle, jolla ilmastonmuutokseen sopeutuminen on vielä mahdollista. Maiden – myös ja erityisesti Suomen – on katsottava peiliin, sillä yhdessä sopimisesta ei tule mitään niin kauan, kun ilmastohaasteeseen vastaamiseen ei ole mandaattia kotimaasta.

Onko sitten jotain sellaista, mitä jokainen meistä voisi tehdä? Voimme muistuttaa päättäjiä siitä, että ilmastonmuutos on aikamme ratkaiseva haaste ja vaatia heiltä toimintaa ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi. Ota yhteyttä meihin ja tule mukaan kertomaan suomalaisille päättäjille, että toimia päästöjen vähentämiseksi tarvitaan nyt.

Selvityksen mukaan ilmastolain avulla voidaan tehdä ilmastopolitiikasta nykyistä johdonmukaisempaa ja läpinäkyvämpää. Se esittelee ilmastolain mallin, jossa ilmastopolitiikkaa jäsentävät hallituskauden mittaiset päästöbudjetit ja näiden budjettien tavoitteisiin vastaavat toimenpideohjelmat. Selvityksen mukaan ilmastolaissa on mahdollista asettaa nykyistä kunnianhimoisempi, ilmastotieteeseen sidottu päästötavoite. Selvityksen mukaan päästökauppasektorin sisällyttäminen ilmastolain kehikkoon tekisi kokonaisuudesta mielekkään verrattuna siihen, että laki kattaisi vain osan yhteiskunnan päästöistä.

”Ilmastolakiselvitys osoittaa, että vahva ja kattava ilmastolaki on mahdollista säätää Suomen oikeusjärjestelmässä. Hallituksen on nyt aika osoittaa poliittista tahtoa ilmastohaasteen ratkaisemisessa. Ilmastolain keskeinen etu nykyiseen politiikkaan verrattuna on se, että laillisesti sitova päästötavoite ohjaa päästövähennyskeinojen valintaa ja tekee ilmastopolitiikasta tehokasta”, sanoo Polttava Kysymys -ilmastolakikampanjan koordinaattori Meri Pukarinen.

Polttava Kysymys -kampanja on työskennellyt ilmastolain puolesta vuodesta 2008. Kampanjassa on mukana 31 suomalaista järjestöä, yhteisöä ja yritystä. Kataisen hallitus on sopinut ilmastolakiesityksen valmistelusta hallitusohjelmassa. Suomen ilmastopolitiikan perinteiset ohjauskeinot, ilmasto- ja energiastrategiat, listaavat toimenpiteitä ilman tietoa niiden vaikutuksesta päästöihin. Suomen nykyisestä ilmastopolitiikasta julkaistut arviot ovatkin korostaneet selkeyttämisen ja paremman koordinaation tarvetta [2].

Lisätietoja:

Laura Meller, Maan ystävien ilmastokampanjavastaava, +358 44 5377 193, laura.meller@maanystavat.fi

Hanna-Liisa Kangas, WWF Suomen ilmastovastaava, +358 45 6318353, hanna-liisa.kangas@wwf.fi

Information på svenska:
Jonas Biström, ordförande för Jordens vänner, +358 44 021 6668, jonas.bistrom@maanystavat.fi

Polttava Kysymys on Maan ystävien koordinoima, 31 eri järjestön ja yhteisön ilmastolakikampanja vuosittaisten, laillisesti sitovien ja ilmastotieteeseen perustuvien päästövähennysten puolesta. Siihen kuuluvat Attac, BirdLife Suomi, Helsingin nuorten ja opiskelijoiden YK-yhdistys, Kirkon ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Demarinuoret, Greenpeace, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, Kehitysyhteistyön palvelukeskus, Kirkon ulkomaanapu, Kommunistinen Nuorisoliitto, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta, Lapin yliopiston ylioppilaskunta, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Natur och Miljö, Plan Suomi Säätiön Lastenhallitus, Plan Suomi Säätiö, Ekokauppa Ruohonjuuri, Sosialidemokraattiset opiskelijat, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen ylioppilaskuntien liitto, Sähköautot.fi, Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan ympäristöjaos, Turun yliopiston ylioppilaskunta, Vasemmistonuoret, Vasemmisto-opiskelijat, Vegaaniliitto, Vihreä Elämänsuojelun Liitto ry, Vihreiden Nuorten ja Opiskelijoiden liitto, WWF ja Åbo Akademis Studentkår.

Kampanjan suosittelemat vahvan ilmastolain elementit saatavilla osoitteesta http://www.polttavakysymys.fi/mika_ilmastolaki/

Viitteet:

[1]  Ekroos, A. ja Warsta, M. 2012. Kansallisen ilmastolain säätämismahdollisuuksista – Selvitys ympäristöministeriölle. http://www.ymparisto.fi/download.asp?contentid=136909
Ympäristöministeriön tiedote 5.6.2012 http://www.ymparisto.fi/default.asp?contentid=412818&lan=FI

[2] Valtiontalouden tarkastusviraston 9.12.2011 julkaisema tuloksellisuustarkastuskertomus ja Valtion teknillisen tutkimuskeskuksen 11.1.2012 julkaisema selvitys päästövähennystoimista osoittavat, että Suomen ilmastopolitiikan suunnitelmallisuus ja koordinaatio ovat puutteellisia jopa siinä määrin, että EU:n päästövähennystavoitteet uhkaavat jäädä toteutumatta Suomen osalta.
Valtiontalouden tarkastusviraston tarkastuskertomus 16/2011. Ilmastonmuutoksen hillintä. Ilmasto- ja energiastrategian valmistelu ja toimeenpano. http://www.ejulkaisu.fi/vtv/ilmastonmuutoksen_hillinta/
Lindroos, T.J., Hast, A., Ekholm, T. ja Savolainen, I. 2012. Arvio ei-päästökauppasektorin päästövähennyskeinoista ja kustannuksista Suomessa. VTT tiedotteita 2605. http://www.vtt.fi/news/2012/20120111paastovahennystavoitteet.jsp

- Sosialidemokraatit ovat linjanneet olevansa ilmastolain kannalla. Jyrki Kataisen hallitus on hallitusohjelmassaan sitoutunut ilmastolakiesityksen valmisteluun, mutta lakiesityksen sisältö on avoin. Kannustamme demareita työskentelemään yhdessä muiden puolueiden kanssa oikeudenmukaisen, vahvan ja kattavan ilmastolain aikaansaamiseksi, Maan ystävien ilmastokampanjavastaava Laura Meller sanoo.

Polttava Kysymys kerää myös muiden puolueiden puoluekokousten yhteydessä lupauksia työskentelystä vahvan ilmastolain puolesta. Lisäksi kampanja kerää tavallisten kansalaisten tuenilmauksia vahvalle ilmastolaille kesän aikana ympäri Suomen järjestettävissä Kasvot vahvan ilmastolain puolesta -tempauksissa.

Kasvot vahvan ilmastolain puolesta -tempauksessa kerätyt kuvat demarivaikuttajista ovat osoitteessa www.polttavakysymys.fi/kasvot
Osoitteesta löytyvät myös viime viikonloppuna vihreiden puoluekokouksessa kerätyt kuvat vihreiden vaikuttajien tuenilmauksista vahvalle ilmastolaille sekä helsinkiläisten ja tamperelaisten kansalaisten kasvoja vahvan ilmastolain puolesta.

Lisätietoja Polttava Kysymys -kampanjan toimijoilta:

Laura Meller, Maan ystävien ilmastokampanjavastaava, 044 5377 193,
laura.meller@maanystavat.fi

Kaisa-Reeta Koskinen, Greenpeacen energiavastaava, 040 7641 012,
kaisa-reeta.koskinen@greenpeace.org

Polttava Kysymys -kampanjan suosittelemat ilmastolain tärkeimmät elementit ovat saatavilla osoitteessa www.polttavakysymys.fi/mika_ilmastolaki sekä Kasvot vahvan ilmastolain puolesta -tempauksessa torstaina 24.5. klo 9-11 ja perjantaina 25.5. klo 9-11.

Information på svenska:

Jonas Biström, ordförande för Jordens vänner, 044 021 6668,
jonas.bistrom@maanystavat.fi

- Vihreät pitivät ilmastolain säätämistä kynnyskysymyksenä hallitukseen osallistumiselle. Jyrki Kataisen hallitus on hallitusohjelmassaan sitoutunut ilmastolakiesityksen valmisteluun, mutta lakiesityksen sisältö on avoin. Kannustamme vihreitä lunastamaan heihin kohdistuvat odotukset ja työskentelemään yhdessä muiden puolueiden kanssa vahvan ja kattavan ilmastolain aikaansaamiseksi, Polttava Kysymys -kampanjan koordinaattori Meri Pukarinen sanoo.

Polttava Kysymys kerää myös muiden puolueiden puoluekokousten yhteydessä lupauksia työskentelystä vahvan ilmastolain puolesta. Lisäksi kampanja kerää tavallisten kansalaisten tuenilmauksia vahvalle ilmastolaille kesän aikana ympäri Suomen järjestettävissä Kasvot vahvan ilmastolain puolesta -tempauksissa.

Kasvot vahvan ilmastolain puolesta -tempauksessa kerättyjä kuvia vihreistä vaikuttajista on saatavissa median käyttöön osoitteessa www.polttavakysymys.fi/kasvot
Lisätietoja:

Meri Pukarinen, Polttava Kysymys -ilmastolakikampanjan koordinaattori, 044 576 9999, meri.pukarinen@maanystavat.fi

Laura Meller, Maan ystävien ilmastokampanjavastaava, 044 5377 193, laura.meller@maanystavat.fi

Polttava Kysymys -kampanjan suosittelemat ilmastolain tärkeimmät elementit ovat saatavilla osoitteessa www.polttavakysymys.fi/mika-ilmastolaki

Information på svenska:

Jonas Biström, ordförande för Jordens vänner, 044 021 6668, jonas.bistrom@maanystavat.fi

Kasvoja ilmastolain puolesta löytyy osoitteesta www.polttavakysymys.fi/kasvot.

Lumiukot vaativat yhteen ääneen kahta asiaa: Suomen on säädettävä vahva ilmastolaki ja sitouduttava 40% päästövähennyksiin vuoteen 2020 mennessä. Tämä on vähintä, mitä Suomi ja muut teollisuusmaat voivat tehdä vaarallisen ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Lumiukot tahtovat, että vuodesta 2012 tulee Suomen ilmastopolitiikan juhlavuosi, jonka aikana tehdään merkittäviä ja rohkeita tulevaisuuteen tähtääviä ratkaisuja.

"Suomen hallitus on hallitusohjelmassa sitoutunut tekemään esityksen ilmastolaista ja päivittämään kotimaisen ilmasto- ja energiastrategian. Meidän ilmastosta  huolestuneiden ja kansanedustajienkin on oltava hereillä, jotta saamme vahvan ja kunnianhimoisen ilmastolain sekä ilmastotieteen mukaiset päästövähennystavoitteet", toteaa Maan ystävien ilmastokampanjavastaava Laura Meller.

Lumiukkojen mielenilmaus järjestetään jo kahdeksantena vuonna peräkkäin. Helsingissä lumiukot kokoontuvat eduskuntatalon eteen muistuttamaan, että vuosi 2012 on Suomen ilmastopolitiikan kannalta erityisen tärkeä.

Hallituksen on määrä valmistella ilmastolaki varmistamaan päästövähennysten toteutuminen, päivittää kotimainen ilmasto- ja energiastrategia ja päättää suhtautumisestaan EU:n yhteisen tavoitteen kiristämiseen. Polttava Kysymys -kampanjan mukaan ilmasto- ja energiastrategiassa Suomen on sitouduttava vähintään sellaisiin päästövähennystavoitteisiin, jotka ovat linjassa kansainvälisesti sovitun kahden asteen tavoitteen kanssa. Ilmastotieteen mukaan nykyiset päästövähennyslupaukset ovat johtamassa jopa yli neljän asteen lämpenemiseen^[1] - eikä Suomi ole nykyisillä toimilla saavuttamassa edes niitä^[2].

"Toivotamme kaikki tervetulleiksi rakentamaan kanssamme ilmastolakia vaativia lumiukkoja. Kiritetään yhdessä poliitikkoja tekemään parempaa ilmastopolitiikkaa!", Meller kehottaa.

Lisätietoja

Henna-Elise Selkälä Polttava Kysymys –kampanja
henna-elise.selkala@maanystavat.fi
p. 0405597759

Laura Meller, Maan ystävien ilmastokampanjavastaava
laura.meller@maanystavat.fi
p. 0445377193

www.polttavakysymys.fi

Lista tempauspaikoista, -ajoista sekä yhteyshenkilöistä osoitteessa
http://www.polttavakysymys.fi/tapahtumat/lumiukkot2012/
Valokuvia tiedotusvälineiden käyttöön tempauksen jälkeen saatavilla
samasta osoitteesta

Lumiukkojen viesti päättäjille oli, että Suomi tarvitsee vahvan ilmastolain sekä ilmastotieteeseen ja oikeudenmukaisuuteen perustuvat päästövähennystavoitteet: vähintään 40 % vuoteen 2020 mennessä ja 95 % vuoteen 2050 mennessä.

Lumiukot kansoittivat eduskuntatalon nurmen. Kuva: Kalle Meller.

Vahva ilmastolaki nyt! Kuva: Kalle Meller.

Salon lumiukko vaati vahvaa ilmastolakia sekä 40 prosentin päästövähennystavoitetta vuodelle 2020. Kuva: Petri Kultanen.

Siuntiossa Natur och miljön ympäristöetsivät tukivat lumiukkojen tavoitteita.

Tempauksen tavoitteena oli kirittää hallitusta ja kansanedustajia tärkeään ilmastovuoteen 2012. Hallitus on hallitusohjelmassa sopinut ilmastolakiesityksen valmistelusta sekä kotimaan ilmasto- ja energiastrategian päivittämisestä. Suomella on kaikki edellytykset siirtyä kansainväliseen kärkeen ilmastokatastrofin torjunnassa – nyt hallitusohjelman kirjaukset on toteutettava tavalla, joka varmistaa päästöjen vuosittaisen vähenemisen hallituskaudesta toiseen.

Lue lisää:

Millainen on hyvä ilmastolaki?

Lumiukot ilmastolain puolesta –tapahtuman lehdistötiedote

Lisää kuvia lumiukoista

Vaalikoneessa presidenttiehdokkaat ovat vastanneet väittämään: “Suomen tulisi säätää vuosittaisiin päästövähennyksiin velvoittava ilmastolaki ja sitoutua vähentämään kotimaisia päästöjä vähintään 40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä (verrattuna vuoden 1990 tasoon)”. Polttava Kysymys –kampanja pisteytti vastaukset kunnianhimoisuuden ja ilmasto-oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Parhaimman arvosanan, neljä tähteä, saivat Paavo Arhinmäki ja Pekka Haavisto.

”Ilmastonmuutos on 2010-luvun suuri kysymys. Kansainvälisesti on sovittu, että ilmaston lämpeneminen pysäytetään alle kahden asteen, mutta Suomen tai EU:n päästötavoitteilla tätä tavoitetta ei tulla saavuttamaan. Päästötavoitteen tarkistaminen on välttämätöntä, ja vuosittaisiin vähennyksiin velvoittava ilmastolaki on tehokas tapa varmistaa tavoitteen toteutuminen. On hienoa, että presidenttiehdokkaiden joukossa on henkilöitä, jotka ymmärtävät haasteen vakavuuden ja käsittämätöntä, että kaikille tämä ei ole vielä selvää”, sanoo Maan ystävien ilmastokampanjavastaava Laura Meller.

Vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista Paavo Arhinmäki ja Pekka Haavisto olivat kotimaisen ilmastolain kannalla. Yleisin tekosyy ilmastovastuusta luistamiseksi oli kansainväliset sitoumukset, vaikka ilmastotiede osoittaa selvästi, että ne ovat täysin riittämättömiä ja johtavat ilmaston lämpenemiseen jopa yli neljällä asteella [1] katastrofaalisin seurauksin.

Kataisen hallitus on hallitusohjelmassa sitoutunut valmistelemaan ilmastolain. Tämän vuoden aikana hallitus päivittää myös kansallisen ilmasto- ja energiastrategian. Päästövähennystavoitetta on samalla kiristettävä. Jotta Suomi toteuttaisi YK:n ilmastosopimukseen ja hallitusohjelmaankin kirjatun sitoumuksen pysäyttää ilmaston lämpeneminen alle kahden asteen, päästöjä on vähennettävä kotimaisin toimin vähintään 40 % vuoteen 2020 mennessä. Vuosisadan puoleenväliin mennessä päästöt on saatava lähelle nollaa.

”Ilmastokriisi on ratkaistava nyt. Suomen presidentin on ymmärrettävä haasteen vakavuus. Arvojohtajana ja mielipidevaikuttajana presidentillä on tärkeä rooli kotimaan politiikassa. Presidentin on myös edistettävä vastuullista ilmastopolitiikkaa maailmalla kansainvälisiä suhteita hoitaessaan. Tällöin Suomen omat kunnianhimoiset sitoumukset ja esimerkit olisivat vain hyödyksi”, Meller toteaa.

Lisätietoa

Laura Meller, Maan ystävien ilmastokampanjavastaava, p. 044 537 7193

Jonas Biström, Maan ystävien puheenjohtaja, p. 044 0216 668

Yhden kysymyksen vaalikone ja presidenttiehdokkaiden vastaukset verkossa:

www.polttavakysymys.fi/vaalikone

[1] YK:n ympäristöohjelma UNEP. 2011. Bridging the Emissions Gap. http://www.unep.org/publications/ebooks/bridgingemissionsgap/

Kansainvälisissä neuvotteluissa on päästävä prosessin ympärillä pyörivästä väännöstä konkreettisiin toimiin. Tositoimista sopiminen ei onnistu, koska maiden hallitukset eivät ole ymmärtäneet ilmastokatastrofin uhkan vakavuutta. Climate Action Networkin ja Germanwatchin vertailun mukaan yksikään maa ei tee tarpeeksi ilmastokatastrofin torjumiseksi. Saastuttavaan energiaan perustuva teollisuus hyötyy ilmaston tärväämisestä ja tekee kaikkensa, jotta saisi jatkaa tuhoisia puuhiaan vielä vähän aikaa. Niin kauan, kuin hallitukset kuulevat näitä menneisiin aikoihin takertuvia jättiläisiä mieluummin kuin omia kansalaisiaan, valmiutta kotimaan toimiin ei ole. Tällöin lienee turha odottaa vahvoja sitoumuksia kansainväliselläkään tasolla.

Durbanissa EU ja Suomi kasvattivat painetta yhteistyöllä vähiten kehittyneiden maiden ja pienten saarivaltioiden kanssa. Ensi vuoden aikana on haettava sisältöä sopimukseen ja lisää vipuvartta neuvotteluihin kotimaan toimista.

Vuosi 2012 on suomalaisen ilmastopolitiikan supervuosi: hallituksen on määrä päivittää kotimainen ilmasto- ja energiastrategia, päättää suhtautumisestaan EU:n yhteisen tavoitteen kiristämiseen sekä valmistella ilmastolaki varmistamaan päästövähennysten toteutuminen. Tässä työssä tarvitaan meitä jokaista. Päättäjien on kuultava, että edellytämme heiltä todellisia toimia ilmastokatastrofin torjumiseksi.

Ensi vuoden aikana Suomen täytyy

• Sitoutua vähintään 40 prosentin kotimaisiin päästövähennyksiin vuoteen 2020 mennessä (verrattuna vuoden 1990 tasoon)
• Vaatia ilmastotieteen mukaista, vähintään 40 prosentin tavoitetta EU:n yhteiseksi tavoitteeksi
• Laatia vahva ilmastolaki, joka varmistaa päästöjen vuosittaisen vähenemisen. Vuosisadan puoleenväliin mennessä kotimaan päästöt on saatava lähelle nollaa.

Polttava Kysymys raivaa tietä ministerien ja kansanedustajien luo sinulle ja yli viidelle miljoonalle suomalaiselle. Päättäjät ovat saaneet jo kymmeniätuhansia viestejä vahvan ilmastolain puolesta. Tämä työ kannattaa – hallitusohjelmassa ei sovittu ilmastolaista sattumalta, vaan koska me vaadimme sitä yhdessä. Nyt on varmistettava, että lopputulos on tarkoituksenmukainen.

Tule mukaan tekemään ensi vuodesta kotimaisen ilmastopolitiikan ennennäkemätöntä juhlavuotta!

Lisää Durbanin ilmastokokouksesta: Ympäristö- ja kehitysyhteistyöjärjestöjen Durban-blogi ilmasto.org/durban

Polttava Kysymys -kampanja toivoo, että paneeli selvittäisi ensi töikseen ilmastolain sopivaa toteutustapaa Suomessa, sekä arvioisi vaihtoehtoisia tapoja saavuttaa vähintään 40 prosentin kotimaiset päästövähennykset vuoteen 2020 mennessä.

Paneelin asettaminen vauhdittaa vuosittaisiin päästövähennyksiin velvoittavan ilmastolain valmistelua. Ilmastolain tulee sisältää vuosittaiset tai kausittaiset päästöbudjetit, jotka ohjaavat kohti keskipitkän ja pitkän aikavälin päästötavoitteita. Päästöbudjetit jaetaan sektoreittain, samaan tapaan kuin valtion budjetti on ministeriöittäin jaettu. Kampanjan ilmastolakimallissa ilmastopaneelin tehtäviin kuuluvat hallituksen neuvominen päästöbudjettien laatimisessa sekä pitkän aikavälin päästövähennystavoitteen ja lyhyen aikavälin päästöbudjettien yhteensopivuuden arviointi.

Ilmastopaneelin jäsenten monipuolinen tausta antaa hyvät eväät hallituksen ilmastopolitiikan arvioimiseen ja tukemiseen. Ison-Britannian ilmastopaneeli, Committee on Climate Change, on vahvistanut tieteellisen tiedon roolia ilmastopolitiikassa.

Lisätietoja:

Jonas Biström, Maan ystävien ilmastokampanjavastaava
044 0216668
jonas.bistrom@maanystavat.fi

http://www.polttavakysymys.fi

[1] Polttavan Kysymyksen ajamat päästövähennystavoitteet ovat linjassa ilmastotieteen kanssa. Vaaditut päästövähennystavoitteet perustuvat kansainväliseen ilmastotutkimukseen: hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan teollisuusmaiden pitäisi vähentää päästöjään 25–40 % vuoteen 2020 mennessä ja 80–95 % vuoteen 2050 mennessä, jotta lämpeneminen olisi mahdollista pysäyttää alle kahden asteen. Tämä antaa kuitenkin vain noin 50 % todennäköisyyden sille, että globaali keskilämpötila ei ylittäisi kahta astetta vuosisadan loppuun mennessä (den Elzen, M. & Meinshausen, M. 2006. Climate Policy 6: 545–564.). Siksi Suomen ja muiden teollisuusmaiden on saavutettava vähintään 40 prosentin kotimaiset vähennykset vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Päästövähennystavoitteita on voitava tarkistaa kunnianhimoisemmiksi 1,5 asteen tavoitteen mukaisesti. Vähiten kehittyneet maat ja pienet saarivaltiot (80 YK:n jäsenmaata) ovat ilmoittaneet ilmastotieteeseen nojaten, että yli 1,5 asteen keskilämpötilan nousu olisi niille mahdoton kestää.

Vaikka keskustelu ilmastonmuutoksesta on valtamediassa jäänyt talouskriisin varjoon, eivät ilmastonmuutoksesta huolissaan olevat kansalaiset ole kadonneet minnekään. Mikä mättää ilmastopolitiikassa - seminaareihin kokoontuneet ihmiset ovat yksi todiste siitä.

Monesti tuntuu siltä, että ne päätökset, joita ilmastonmuutoksen torjumiseen tarvittaisiin, tehdään jossain todella kaukana tavallisen ihmisen vaikutuspiiristä, kaukana kansainvälisissä neuvotteluissa ja politiikan kulisseissa. Seminaareissa käydäänkin läpi politiikan koukeroita, esimerkiksi sitä, miksi lakialoitteet eivät aina etene laeiksi asti, millä tavalla teollisuus vaikuttaa ilmastopolitiikan muotoutumiseen ja kenellä on valtaa poliittisessa pelissä.

Mikä mättää ilmastopolitiikassa -seminaari esittelee keinon, jolla tavallinen kansalainen pääsee vaikuttamaan poliittiseen päätöksentekoon, jotta ilmastonmuutoksen torjumiseen tarvittavia päätöksiä todella saataisiin aikaiseksi. Ilmastolaki, laki vuosittaisista päästövähennyksistä, on konsepti, jonka Polttava Kysymys on tuonut suomalaisen poliittisen päätöksenteon pöydälle. Saavutuksen taustalla on paljon pitkälti vapaaehtoisvoimin tehtyä kampanjointia: erilaisia tempauksia, kansanedustajien tapaamisia, tuhansia kansanedustajille lähetettyjä kortteja, kannanottoja. Ja näiden takana on lukuisia kampanjaan osallistuneita ihmisiä.

Vielä on varmistettava, että laki todella toteutetaan ja että siihen saadaan tarpeeksi tiukat päästövähennykset. Tavoitetason on oltava -40 % 2020 mennessä ja -95 % 2050 mennessä. Aktiivista kampanjaa tarvitaan edelleen. Siksi on äärimmäisen tärkeää, että seminaarit ovat tavoittaneet uusia ihmisiä. Kampanja on saamassa uusia toimijoita. Ilmastolakia vaativien ihmisten joukko kasvaa. Myös se on voitto matkan varrella. Kiitos osallistujille!

Polttavan Kysymyksen Helsingin paikallisryhmän puolesta tervetuloa suunnittelemaan pääkaupunkiseudun tulevaisuuden toimintaa! Tervetuloa myös pikkujouluihimme ti 29.11 klo 17 alkaen! (Pauligin huvila, Mechelininkatu 36, Helsinki)

Seminaarikiertue jatkuu! Mikä mättää ilmastopolitiikassa – seminaareja luvassa vielä Kuopiossa, Joensuussa ja Rovaniemellä. Katso ajankohdat täältä. Tervetuloa!

"Koimme, ettei ilmastonmuutos saa arvoistaan huomiota valtamediassa eikä ilmastonmuutoksen torjumisen tärkeyttä oteta huomioon poliittisessa päätöksenteossa. Aloimme miettiä, miksi näin on ja mitä tälle asialle voisi tehdä." kertoo Maan ystävien ilmastokampanjavastaava Jonas Biström seminaarin synnyn taustoista.

Ilmastonmuutonmuutos on tunnustettu ongelma ja sen vaikutukset näkyvät jo eri puolilla maapalloa. Seminaarikiertueella Polttava Kysymys kampanjan aktiivit haluavat herätellä keskustelua siitä, miksi ilmastonmuutoksen torjunnassa ei kuitenkaan ole edetty juhlapuheista tekoihin. Mitkä tekijät vaikeuttavat tehokkaiden päästövähennyskeinojen käyttöönottoa?

Polttava Kysymys -ilmastolakikampanjan Helsingin paikallisryhmän jäsen Minna Teittinen huomauttikin, että vasta julkaistun Eurobarometrin mukaan kaksi kolmannesta eurooppalaisista on enemmän huolestunut ilmastonmuutoksesta kuin talouskriisistä. "Miksi tämä ei näy poliittisessa päätöksenteossa?" kummastelee Teittinen.

Seminaarikiertueella halutaan tarjota mahdollisuuksia vaikuttaa paremman ja kunnianhimoisemman ilmastopolitiikan puolesta. Polttava Kysymys -ilmastolakikampanja toimii esimerkkinä siitä, kuinka me ilmastonmuutoksesta huolestuneet kansalaiset voimme vaikuttaa ilmastopolitiikkaan ja viedä vaatimuksemme aina hallitusohjelmaan saakka.

Oulussa ilmastopolitiikan tila herätti haluja vaikuttaa ja tilaisuuden jälkeen ilmastolakikampanjoinnista kiinnostuneet kuulijat jäivät suunnittelemaan, kuinka voisivat omalla paikkakunnallaan edistää ilmastolain syntyä. Jokaisen seminaarin jälkeen on mahdollisuus jäädä keskustelemaan ilmastolakikampanjoinnista käytännössä. Polttava Kysymys -kampanja tukee halukkaita paikallisen toimintaryhmän perustamisessa. Kansanedustajat kuuntelevat herkemmin oman vaalipiirinsä asukkaita, joten jokainen ilmastolakiaktiivi ympäri Suomen voi vaikuttaa!

Seminaari järjestetään loppuvuoden aikana Turussa, Hämeenlinna, Tampereella, Turussa, Mikkelissä, Kuopiossa, Joensuussa sekä Rovaniemellä.Tarkat seminaaripäivämäärät löydät täältä. Tervetuloa mukaan keskustelemaan ja vaikuttamaan paremman ilmastopolitiikan puolesta!

Keskeisiä kysymyksiä ovat

• Teollisuusmaiden laillisesti sitovien päästövähennysvelvoitteiden jatkaminen Kioton pöytäkirjan alla vuoden 2012 jälkeen
• Sitoumusten kiristäminen vastaamaan todellista tarvetta: teollisuusmaiden on sitouduttava vähintään 40 prosentin kotimaisiin vähennyksiin vuoteen 2020 mennessä
• Riittävän, uuden ja läpinäkyvään rahoituksen varmistaminen, jotta myös kehitysmaat voivat osallistua ilmastotalkoisiin.

Neuvotteluja vaivaava umpisolmu kiteytyy näin: maat ovat haluttomia sitoutumaan ilmastotoimiin, sillä muutkaan eivät sitoudu. Kaksi vuotta sitten Kööpenhaminassa pöydälle asetetut päästövähennystarjoukset johtavat ilmaston lämpenemiseen jopa yli neljällä asteella – hallitsemattomaan ilmastonmuutokseen ja sen katastrofaalisiin seurauksiin.

Erilaisia vaihtoehtoja umpisolmun avaamiseksi on tarjolla runsaasti. Lokakuun lopulla YK:n ympäristöjärjestö UNEP ja World Resources Institute julkaisivat selvityksen, johon on koottu yli 130 erilaista tapaa edistää ilmastotoimia aina kansainvälisistä neuvotteluista kunnallistasoon ja kansalaisten toimintaan.

Suomenkin on kiireesti katsottava peiliin ja tarkistettava, että oma valmiustila on riittävä. Tähän asti Suomi on lähinnä hidastanut neuvotteluja ottamalla EU:ssa jarruttavan kannan tiukempaan tavoitteeseen siirtymistä kohtaan. Suomen uusi hallitus on sitoutunut edistämään ns. kahden asteen tavoitteen mukaista neuvottelutulosta – nyt on aika osoittaa, ettei hallitusohjelma ole pelkkää paperia.

UNEP:n ja WRI:n tuoreen selvityksen mukaan kunnianhimoinen kansallinen ilmastolaki on tapa viedä kansainvälisiä ilmastoneuvotteluita eteenpäin: se antaa neuvottelijoille selkänojaa tiukkoihin sitoumuksiin myös neuvotteluissa. Suomen hallitus onkin sitoutunut selvittämään tiukempaan päästötavoitteeseen siirtymistä sekä ilmastolain säätämistä. Durbanissa Suomen on toimittava rakentavasti siitä huolimatta, että selvityksiä vasta suunnitellaan.

Viime viikolla luimme huolestuttavia uutisia ilmastopäästöjen ennätysnopeasta kasvusta. Pessimistisimmät kirjoitukset ovat jo julistaneet taistelun ilmastonmuutosta vastaan hävityksi: ilmastosta on puhuttu viime vuosina kiihtyvällä tahdilla, mutta päästöt ne vain kasvavat, ja mitään ei voida! Polttava Kysymys tarjoaa lääkkeeksi yksinkertaista kokeilua: ryhdytään sanoista tekoihin. Kunnianhimoista, oikeudenmukaista ja laillisesti sitovaa ilmastosopimusta tarvitaan, jotta päästöjen kasvu saadaan pysäytettyä ja käännettyä laskuun. Tapoja ilmastosopimuksen edistämiseen riittää ruuhkaksi asti.

Lue lisää:

Durbanin kokousta seuraavien ympäristö- ja kehitysyhteistyöjärjestöjen blogi

http://ilmasto.org/durban/

[Monitieteellinen ja riippumaton] Ilmastopaneeli valmistelee hallituksen käyttöön ohjeelliset päästöbudjetit, joilla voidaan edetä kohti pitkän aikavälin kestävää päästötasoa. Ilmastopaneeli neuvoo hallitusta päästöbudjettien määrittämisessä ja tarkistamisessa, seuraa niiden toteutumista sekä antaa suosituksia toimista päästöjen vähentämiseksi. Saatujen kokemusten ja selvitysten perusteella hallitus valmistelee esityksen ja tekee erillisen päätöksen ilmastolain säätämisestä ohjaamaan päästökaupan ulkopuolella syntyvien päästöjen vähentämistä.

Kirjaus ilmastolaista hallitusohjelmassa on tärkeä virstanpylväs Polttava Kysymys -kampanjalle, joka on tuonut lain tyhjästä suomalaiseen ilmastokeskusteluun ja työskennellyt runsaat kolme vuotta sen aikaansaamiseksi. Kampanjan aikana ilmastolain ystävät ovat lähettäneet kansanedustajille kymmeniätuhansia viestejä ilmastolain puolesta, järjestäneet kymmeniä tempauksia ympäri Suomea, tavanneet päättäjiä, haastaneet heitä paneelikeskusteluissa, tuottaneet tärkeää taustatietoa, päivystäneet Säätytalolla kannustamassa hallitusneuvottelijoita... Hyvät vaikuttavat kansalaiset, työnne ei ole mennyt hukkaan! Toivoisin, että jokainen kampanjaan osallistunut hengittäisi nyt syvään ja sanoisi itselleen: minä olen saanut tämän aikaan.

Suuri kiitos hallitusohjelman ilmastolakikirjauksesta kuuluu myös niille lukuisille poliitikoille, jotka omalla toiminnallaan veivät ilmastolakia eteenpäin sekä edellisen vaalikauden aikana että nyt hallitusneuvotteluissa.

Hallitus jätti itselleen vielä paljon kirittävää: ilmastolakiin sekä ilmastotieteen mukaisiin päästötavoitteisiin olisi voinut sitoutua määrätietoisemmin sanakääntein. Ohjelma jättää tulkinnanvaraiseksi, mikä on ”pitkän aikavälin kestävä päästötaso” sekä sen, millaisella aikataululla päätöksenteko ilmastolain säätämisestä etenee. Ilmastopaneelin perustaminen sekä sen laadittavaksi annettavat päästöbudjetit ovat joka tapauksessa askel oikeaan suuntaan. Seuraavia askelia ovat

•    tarvittavien selvitysten käynnistäminen viipymättä
•    päästöbudjettien tekeminen sitoviksi osana ilmastolakia
•    tavoitetason täsmentäminen: tarvitaan vähintään 40 % kotimaiset päästövähennykset vuoteen 2020 mennessä ja 95 % vähennykset vuoteen 2050 mennessä
•    lain ulottaminen koskemaan myös päästökaupan piirissä olevia sektoreita.

Ilmastolaki tarvitsee yhä myös meitä vaikuttavia kansalaisia. Hallitukselta on lupa odottaa ja vaatia rivakkaa toimintaa jatkoaskelten ottamiseksi, ja se tarvitsee kannustusta, tukea, painetta. Työ kunnianhimoisen ilmastolain puolesta jatkuu. Tervetuloa mukaan.

Tulevat päivät ratkaisevat, millaisella kokoonpanolla seuraavasta hallitusohjelmasta lähdetään neuvottelemaan. Tilanne elää koko ajan ja on äärimmäisen jännittävä. Polttava Kysymys seuraa ilmastolain vaiheita läpi neuvotteluiden.

Ilmastolailla on edellytykset edetä seuraavan hallitusohjelman kautta, sillä

• se on sosialidemokraateille, vihreille ja vasemmistoliitolle tärkeä tavoite
• edellinen hallitus on linjannut, että ilmastolain hyötyjä ja haittoja sekä soveltuvuutta Suomeen tulee selvittää
• uudessa eduskunnassa on Polttavan Kysymyksen ja Kepan vaalikoneiden mukaan 84 ilmastolakimyönteistä kansanedustajaa.

Lue
Vihreiden Anni Sinnemäki hallitusneuvotteluihin osallistumisesta
SDP:n vastaukset Kataisen lisäkysymyksiin
Vasemmistoliiton vastaukset Kataisen lisäkysymyksiin
Valtioneuvoston tulevaisuusselonteko: Kohti vähäpäästöistä Suomea

Kansanedustajat ja heidän ilmastolakikantansa listattu alle vaalipiireittäin. Tyhjä tila nimen perässä tarkoittaa, että edustaja ei ole ilmoittanut kantaansa ilmastolakiin.

SATAKUNTA        
Timo Kalli    kesk    
Sauli Ahvenjärvi    kd    
Jari Myllykoski    vas    
Sampsa Kataja    kok    
Anne Holmlund    kok    
Ar Jalonen    ps    
Anssi Joutsenlahti    ps    
Krista Kiuru    sd    KYLLÄ
Kristiina Salonen    sd    

AHVENANMAA        
Elisabeth Nauclér    r    

ETELÄ-SAVO        
Lenita Toivakka    kok    
Jouni Backman    sd    KYLLÄ
Pauliina Viitamies    sd    KYLLÄ
Kaj Turunen    ps    
Jari Leppä    kesk    
Katri Komi    kesk    EI

POHJOIS-KARJALA        
Riitta Myller    sd    KYLLÄ
Merja Mäkisalo-Ropponen    sd    KYLLÄ
Anu Vehviläinen    kesk    
Eero Reijonen    kesk    
Pekka Ravi    kok    
Osmo Kokko    ps    EI

KYMI        
Anneli Kiljunen    sd    KYLLÄ
Sirpa Paatero    sd    
Jukka Kärnä    sd    KYLLÄ
Suna Kymäläinen    sd    
Sari Palm kd        
Reijo Tossavainen    ps    
Jari Lindström    ps    EI
Juho Eerola    ps    
Jyri Häkämies    kok    
Jukka Kopra    kok    
Kimmo Tiilikainen    kesk    
Ari Torniainen    kesk    

HÄME        
Timo Heinonen    kok    
Sanni Grahn-Laasonen    kok    
Kalle Jokinen    kok    
Johannes Koskinen    sd    KYLLÄ
Tarja Filatov    sd    KYLLÄ
Mika Kari    sd    
Jouko Skinnari sd    sd    KYLLÄ
Sirkka-Liisa Anttila    kesk    
Juha Rehula     kesk    
Aino-Kaisa Pekonen    vas    KYLLÄ
Päivi Räsänen    kd    KYLLÄ
Anne Louhelainen    ps    
James Hirvisaari    ps    
Ismo Soukola     ps    

PIRKANMAA        
Anna Kontula    vas    KYLLÄ
Leena Rauhala    kd    KYLLÄ
Sofia Vikman    kok    
Arto Satonen    kok    
Kimmo Sasi    kok    
Pauli Kiuru    kok    KYLLÄ
Harri Jaskari    kok    
Oras Tynkkynen    vihr    KYLLÄ
Laila Koskela    ps    
Lea Mäkipää    ps    EI
Pertti Virtanen    ps    
Martti Mölsä    ps    EI
Hanna Tainio    sd    KYLLÄ
Saara Karhu    sd    KYLLÄ
Pia Viitanen    sd    KYLLÄ
Jukka Gustafsson    sd    KYLLÄ
Arto Pirttilahti    kesk    
Mikko Alatalo    kesk    

VARSINAIS-SUOMI        
Stefan Wallin    rkp    EI
Esko Kiviranta    kesk    
Annika Saarikko    kesk    
Ville Niinistö    vihr    KYLLÄ
Kike Elomaa    ps    EI
Lauri Heikkilä    ps    
Maria Lohela    ps    
Annika Lapintie     vas    KYLLÄ
Jyrki Yrttiaho    vas    KYLLÄ
Heli Paasio    sd    KYLLÄ
Katja Taimela    sd    KYLLÄ
Ilkka Kantola    sd    KYLLÄ
Eeva-Johanna Eloranta    sd    KYLLÄ
Petteri Orpo    kok    KYLLÄ
Anne-Mari Virolainen    kok    EI
Ilkka Kanerva    kok    KYLLÄ
Pertti Hemmilä    kok    

POHJOIS-SAVO        
Erkki Virtanen    vas    KYLLÄ
Kari Rajamäki    sd    
Tuula Väätäinen    sd    KYLLÄ
Seppo Kääriäinen    kesk    
Elsi Katainen    kesk    KYLLÄ
Markku Rossi    kesk    KYLLÄ
Markku Eestilä    kok    EI
Pentti Oinonen    ps    
Kimmo Kivelä    ps    

VAASA        
Vesa-Matti Saarakkala    ps    
Reijo Hongisto    ps    
Maria Tolppanen    ps    
Tuomo Puumala    kesk    
Lasse Hautala    kesk    
Mikko Savola    kesk    
Mika Lintilä    kesk    
Anna-Maja Henriksson    rkp    
Ulla-Maj Wideroos    rkp    
Mats Nylund    rkp    
Lars Erik Gästgivars    rkp    
Jutta Urpilainen    sd    KYLLÄ
Miapetra Kumpula-Natri    sd    KYLLÄ
Peter Östman    kd    
Paula Risikko    kok    
Markku Mäntymaa     kok    
Janne Sankelo    kok    

KESKI-SUOMI        
Kauko Tuupainen    ps    
Teuvo Hakkarainen    ps    
Susanna Huovinen    sd    KYLLÄ
Tuula Peltonen    sd    KYLLÄ
Anne Kalmari    kesk    KYLLÄ
Mauri Pekkarinen    kesk    
Aila Paloniemi    kesk    KYLLÄ
Henna Virkkunen    kok    
Sinuhe Wallinheimo    kok    
Eila Tiainen    vas    KYLLÄ

OULU        
Tapani Tölli    kesk    
Antti Rantakangas    kesk    
Mirja Vehkaperä    kesk    
Inkeri Kerola    kesk    
Timo Korhonen    kesk    
Juha Sipilä    kesk    
Olli Immonen    ps    
Ville Vähämäki    ps    
Pentti Kettunen    ps    
Pirkko Mattila    ps    
Merja Kyllönen    vas    KYLLÄ
Martti Korhonen    vas    KYLLÄ
Risto Kalliorinne    vas    
Satu Haapanen    vihr    KYLLÄ
Tytti Tuppurainen    sd    
Raimo Piirainen    sd    
Esko Kurvinen    kok    
Eero Suutari    kok    

LAPPI        
Eeva Maria Maijala    kesk    
Simo Rundgren    kesk    
Markus Lohi    kesk    
Hanna Mäntylä    ps    
Markus Mustajärvi    vas    KYLLÄ
Heikki Autto    kok    
Johanna Ojala-Niemelä    sd    

HELSINKI        
Osmo Soininvaara    vihr    KYLLÄ
Anni Sinnemäki    vihr    KYLLÄ
Pekka Haavisto    vihr    KYLLÄ
Outi Alanko-Kahiluoto    vihr    KYLLÄ
Paavo Arhinmäki    vas    KYLLÄ
Silvia Modig    vas    KYLLÄ
Ben Zyskowicz    kok    
Jan Vapaavuori    kok    
Sari Sarkomaa    kok    
Pertti Salolainen    kok    KYLLÄ
Jaana Pelkonen    kok    
Laura Räty    kok    EI
Erkki Tuomioja    sd    KYLLÄ
Eero Heinäluoma    sd    KYLLÄ
Rakel Hiltunen    sd    KYLLÄ
Päivi Lipponen    sd    
Jussi Halla-aho    ps    
Tom Packalén    ps    EI
Juha Väätäinen    ps    
Astrid Thors    rkp    
Mari Kiviniemi    kesk    

UUSIMAA        
Tuija Brax    vihr    KYLLÄ
Jani Toivola    vihr    KYLLÄ
Johanna Karimäki    vihr    KYLLÄ
Thomas Blomqvist    rkp    
Christina Gestrin    rkp    EI
Mikaela Nylander    rkp    
Alexander Stubb    kok    
Jyrki Katainen    kok    
Outi Mäkelä    kok    
Kari Tolvanen    kok    
Leena Harkimo    kok    
Tapani Mäkinen    kok    
Raija Vahasalo    kok    
Eero Lehti    kok    
Pia Kauma    kok    
Marjo Matikainen-Kallström    kok    
Sanna Lauslahti    kok    
Paula Lehtomäki    kesk    
Antti Kaikkonen    kesk    KYLLÄ
Timo Soini    ps    
Jussi Niinistö    ps    EI
Pirkko Ruohonen-Lerner    ps    
Pietari Jääskeläinen    ps    
Johanna Jurva    ps    
Mika Niikko    ps    EI
Arja Juvonen    ps    KYLLÄ
Kari Uotila    vas    KYLLÄ
Jouko Jääskeläinen    kd    
Lauri Ihalainen    sd    
Maria Guzenina-Richardson    sd    KYLLÄ
Mikael Jungner    sd    KYLLÄ
Maarit Feldt-Ranta    sd    KYLLÄ
Antti Lindtman    sd    
Merja Kuusisto    sd    KYLLÄ
Matti Saarinen    sd    KYLLÄ