Home
Ilmastolaki - ilmastonmuutoksen torjuminen
Mikä ilmastolaki?
Haluamme lain vuosittaisista, ilmastotieteen kanssa linjassa olevista päästövähennyksistä. Laki velvoittaisi istuvan hallituksen ja tulevat hallitukset vuorollaan toteuttamaan oman osansa niistä päästövähennyksistä, jotka tarvitaan katastrofaalisen ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Suomen osalta viiden prosentin vuosittaiset päästövähennykset auttaisivat meitä kohtuullisella todennäköisyydellä välttämään ilmastokatastrofin. Vuodesta 2010 lähtien toteutettavat viiden prosentin vuotuiset vähennykset veisivät yhteensä 38 prosentin päästövähennykseen vuoteen 2020 ja yhteensä 87 prosentin päästövähennykseen vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna.
Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi on toimittava nyt. Lain avulla taataan se, etteivät hallitukset siirrä vastuuta päästövähennyksistä hamaan tulevaisuuteen, vaan tekevät vuosittaisen suunnitelman jonka pohjalta päästöjä vähennetään hallitusti ja realistisesti. Mielestämme tämä on luotettavin ja johdonmukaisin tapa toteuttaa tulevaisuutemme kannalta välttämättömät vähennykset.
Viiden prosenttiyksikön vuosittaiset vähennykset riittävät kohtuullisella todennäköisyydellä pysäyttämään ilmaston lämpenemisen alle kahteen asteeseen. Yli kahden asteen lämpeneminen on arvioitu rajaksi, jonka ylittyessä riski äkillisiin, laajoihin katastrofeihin kasvaa.
Kuka vähentää päästöjä ja miten?
Ilmastolaki tarkoittaisi päästövähennyksiä yhteiskunnan kaikilla sektoreilla - niin teollisuudessa, palveluissa, asumisessa, liikenteessä kuin ruuantuotannossakin. Polttava Kysymys ei esittele tiettyä kiveen hakattua keinopakettia tai järjestystä, jonka mukaan päästövähennykset on tehtävä. Polttava Kysymys edellyttää eduskunnan käsiteltävänä olevan ilmasto- ja energiastrategian yhteydessä hallitukselta selvitystä siitä, miten ilmastolaki voitaisiin käytännössä Suomessa toteuttaa.
Keinopaketteja päästövähennysten toteuttamiseksi on esitelty jo hyvän aikaa. Keinoja välttämättömien vähennysten toteuttamiseksi löytyy alla olevien linkkien takana olevista raporteista.
Kestävän energian vallankumous:
http://www.greenpeace.org/raw/content/finland/fi/dokumentit/kestaevaen-energian-vallankumous.pdf
Ilmastotavoite 2050:
http://www.greenpeace.org/raw/content/finland/fi/dokumentit/ilmastotavoite-2050.pdf
Ympäristöjärjestöjen ilmasto- ja energiapoliittiset esitykset tulevalle hallitukselle:
http://www.maanystavat.fi/online/ymparistojarjestojen_esitykset_hallitukselle.pd
Virtaa tulevaisuuteen:
http://www.wwf.fi/wwf/www/uploads/pdf/VirtaaTulevaisuuteen_web_30012007.pdf
Kuka valvoo vähennysten toteutumista ja rankaisee tarvittaessa?
Lain edellyttämien päästövähennysten valvonta ja sanktiointi onnistuu parhaiten EU-tasolta. Päästökauppasektorilla on jo oma valvonta- ja sanktiojärjestelmä, ja haluamme vastaavan järjestelmän päästökaupan ulkopuolisille sektoreille (rakennukset, liikenne, maatalous) ns. vastuunjakodirektiiviin osaksi EU:n ilmasto- ja energiapakettia. 17 Euroopan maan ilmastolakikampanjoiden esittämä valvonta- ja sanktiojärjestelmä
- tarkoittaisi vuotuisia päästövähennyksiä myös päästökaupan ulkopuolisille sektoreille
- sisältäisi taloudellisia sanktioita vähentämättä jääneistä päästöistä. Sakko olisi samansuuruinen kuin päästökauppasektorilla, eli 100 euroa per vähentämättä jäänyt tonni hiilidioksidiekvivalenttia
- tarkoittaisi sakkojen lisäksi vähentämättä jääneiden päästöjen vähentämistä seuraavana vuonna kertoimella 1,3 kerrottuna
- pakottaisi jäsenmaat raportoimaan nykyistä tehokkaammin. Jäsenmaiden tulisi toimittaa komissiolle raportti edellisen vuoden päästödatastaan viimeistään seuraavan vuoden maaliskuun loppuun mennessä. Komission tulisi käsitellä raportit kuukaudessa
- tarkoittaisi erityisen ilmastorahaston perustamista. Kerätyt sakot käytettäisiin energiatehokkuutta ja uusiutuvaa energiaa edistäviin hankkeisiin.
Lue lisää valvonta- ja sanktiojärjestelmästä:
