Miten ilmastolain edellyttämät päästövähennykset saavutetaan?

Ilmastolain edellyttämät päästövähennykset on mahdollista saavuttaa useilla eri keinoilla ja niiden yhdistelmillä, eikä ilmastolaki sido tiettyihin päästövähennyskeinoihin. Oleellista kuitenkin on, että sitovien päästövähennysten täytyy olla realistisia ja niiden saavuttamisen on oltava sekä teknisesti että taloudellisesti mahdollista. Stockholm Environment Instituten tutkimuksen mukaan Suomen tapauksessa nämä päästövähennykset olisi jopa poikkeuksellisen helppo toteuttaa – ainoana esteenä on poliittisen tahdon puute.

Ilmastolaki tai Polttava Kysymys –kampanjakoalitio eivät suoraan ota kantaa siihen, miten päästövähennykset tulisi toteuttaa. Keinoista on päätettävä demokraattisesti ja suunnitelmia on tarkistettava säännöllisesti olosuhteiden muuttuessa ja tiedon lisääntyessä.

Ilmastotieteeseen perustuvat vähennykset on teknisesti ja taloudellisesti mahdollista toteuttaa. Tavoitteet voi saavuttaa lukemattomilla erilaisilla ilmastopoliittisten toimenpiteiden yhdistelmillä. Laillisesti sitovat keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteet sekä näiden mukaiset vuosittaiset välitavoitteet mahdollistavat kaikista tarkoituksenmukaisimpien keinojen valitsemisen kullekin ajanjanksolle.

Stockholm Environment Instituten skenaariot

Stockholm Environment Instituten tekemä selvitys Suomen osuus ilmastohaasteesta esittelee yhden riittävien päästövähennysten polun. Selvityksen mukaan Suomessa on mahdollista vähentää kasvihuonekaasujen päästöjä 46 % vuoteen 2020 mennessä ja jopa 100 % vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasoon verrattuna. Nämä päästövähennykset on laskettu nettopäästöjen mukaan, eli päästöistä on vähennetty metsien ja muiden hiilinielujen ilmakehästä sitomat kasvihuonekaasut.

Päästövähennykset perustuvat energiatehokkuuden parantamiseen, energiansäästöön ja uusiutuvaan energiaan. Fossiilisista polttoaineista luovutaan mahdollisimman nopeasti. Skenaariossa kyseenalaiset, epävarmat ja riskialttiit vaihtoehdot kuten ydinvoima, hiilen talteenotto ja varastointi sekä liikenteen biopolttoaineet on suljettu pois. Kotimaisiksi päästövähennyksiksi ei lueta päästöjen kompensointia, joka tapahtuu ulkomaisia päästövähennyshankkeita rahoittamalla. Skenaario edellyttää myös kokonaisvaltaisia muutoksia ihmisten kulutus-, liikkumis- ja ruokailutottumuksissa. Tämä ei suinkaan tarkoita sitä, että elämästä tulisi ankeaa – päinvastoin.

Suomen osuus ilmastohaasteesta -selvitys on ladattavissa täältä.

Muut päästövähennysskenaariot

Ympäristöjärjestöistä WWF ja Greenpeace ovat julkaisseet omat skenaarionsa vähäpäästöisestä yhteiskunnasta. WWF:n Virtaa tulevaisuuteen -skenaariossa Suomen päästöt vähenevät 30 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. Lisäksi WWF julkaisi helmikuussa 2011 energiantuotantoa käsittelevän The Energy Report -skenaarion, jossa selvitettiin miten koko maailman energiantuotanto pystytään kattamaan 100 %:sti uusiutuvilla energialähteillä vuoteen 2050 mennessä.

Greenpeacen Kestävän energian vallankumouksessa esitellyin toimin Suomessa ylletään 35 % päästövähennyksiin vuoteen 2020 mennessä. Huomionarvoista skenaariossa on, että päästövähennysten edellyttämät investoinnit maksaisivat itsensä takaisin viimeistään 2025 mennessä, vaikka investointien työllistäviä ja teknologiavientiä edistäviä vaikutuksia ei oteta huomioon.

Ilmastotieteen tulosten täsmentymisen ja ennustettua nopeamman kasvihuonekaasupäästöjen globaalin kasvun myötä kahden asteen tavoitteen toteutumisen edellytykset ovat kuitenkin tiukentuneet ja nykytiedon mukaan teollisuusmailta edellytetään vähintään 40 %:n vähennyksiä 2020 mennessä. WWF:n ja Greenpeacen raporteissa on kuitenkin edelleen ajantasaista tietoa päästövähennyskeinoista ja -mahdollisuuksista.

Virtaa tulevaisuuteen -skenaariosssa tehokkaimpia päästövähennyskeinoja ovat:

• Taajuusmuuttajien ja energiatehokkaampien moottorien käyttöönotto teollisuudessa
• Lämpöpumput sähköllä lämmitettäviin pientaloihin
• Sähkönsäästötoimet rakennusten ja palvelujen laitteissa, valaistuksessa ja pumpuissa
• Lämmönsäästötoimet teollisuudessa ja palvelusektorilla
• Biopolttoaineiden käytön lisääminen sähkön- ja lämmöntuotannossa
• Tuulivoima
• Pientaloissa öljykattiloiden korvaaminen biolämmityksellä tai täydentäminen aurinkolämpökeräimillä