Mihin tarvitaan päästövähennyslakia, kun EU:lla on jo -20 % päästövähennystavoite vuoteen 2020 mennessä?

Vaarallisen ilmastonmuutoksen rajana pidetään kahta astetta. Nykyiset päästövähennystavoitteet ja -sopimukset eivät perustu ilmastotieteeseen vaan politiikkaan, eivätkä vie alle kahden asteen. Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC arvioi, että teollisuusmaiden tulee leikata päästöjään jopa 40% vuoteen 2020 mennessä ja jopa 95% vuoteen 2050 mennessä, mikäli lämpeneminen halutaan rajoittaa tasolle 2-2,4 astetta. Ilmastolaki varmistaisi näiden tavoitteiden toteutumisen Suomen osalta.

EU:n -20% päästövähennystavoite vuodelle 2020 on sekin harhaanjohtava. EU:n tavoitteesta vain n. yksi kolmasosa on toteutettava EU:n sisäisesti – jäljelle jäävä kaksi kolmasosaa voidaan kuitata kompensoimalla päästöjä mekanismeilla, joiden tehokkuudesta vähentää päästöjä ei ole näyttöä. Lisäksi IPCC:n arvioissa teollisuusmaiden on vähennettävä nimenomaan omia päästöjään 40% vuoteen 2020 mennessä ja tämän lisäksi tuettava rahallisesti kehittyviä maita ilmastonmuutokseen sopeutumisessa ja päästöjen vähentämisessä. Kotimaisten toimien osalta EU:n -20% vähennystavoite onkin vain n. 7% – ilmastotieteen edellyttäessä vähintään 40 % vähennystä.

Lue lisää päästötavoitteista.

Eikö kannattaisi odottaa kansainvälistä ilmastosopimusta ennen kansallisen ilmastolain säätämistä?

Kioton sopimuksen jatkosta oli tarkoitus päästä sopuun Kööpenhaminan ilmastoneuvotteluissa joulukuussa 2009. Kööpenhaminassa ei kuitenkaan saatu aikaan sitovaa kansainvälistä sopimusta, eivätkä esitetyt päästövähennykset ole mitenkään linjassa ilmastotieteen kanssa. Paras tapa vaikuttaa kansainvälisten neuvottelujen etenemiseen jatkossa on sitoutua riittäviin kotimaisiin päästövähennyksiin – säätämällä ilmastolaki.

Mikäli kansainväliset neuvottelut saavat yllättäen vauhtia ja onnistumme saamaan aikaan kansainvälisen sopimuksen päästöjen vähentämisestä, on ilmastolaki tällöinkin hyödyllinen. Ilmastolain avulla Suomelle tulevat päästövelvoitteet pystytään toteuttamaan järjestelmällisesti ja mahdollisimman kustannustehokkaasti, edistäen samalla energiatehokkuutta, puhtaan teknologian vientiä ja parantaen työllisyyttä.

Lue lisää ilmastolain suhteesta kansainväliseen politiikkaan.

Laki ei tuo päästövähennyksiä, millä konkreettisilla toimenpiteillä vähennykset saadaan aikaan?

Päästövähennysten saavuttamiseksi on tärkeää luoda laillisesti sitova tavoite. Vuosittaiset vähennykset määrittelevät johdonmukaisen ja selkeän päästövähennyspolun vaalikausien ylitse. Keinoja tarvittavien päästövähennysten saavuttamiseen uusiutuvien ja energian tehokkaan käytön avulla, ilman ydinvoimaa, on esitelty jo hyvän aikaa.

Lue lisää päästövähennyskeinoista.

Kuka valvoo vähennysten toteutumista ja rankaisee tarvittaessa?

Ilmastolain sankiointi olisi tehokkain järjestää kansainvälisellä tasolla. Valvonta voisi olla asiantuntijaelimen tehtävä. Mikäli kansalliset ilmastolait saataisiin voimaan kaikissa EU:n jäsenmaissa, voisi EU huolehtia ilmastolain rikkomusten sanktioinnista. Kotimaassa sanktioita voi sisällyttää yksittäisiin ohjauskeinoihin. Kansallisten ja sektorikohtaisten tavoitteiden toteutumisen kannalta sanktioita merkittävämpi tekijä on lain määrittelemä hallinnollinen rakenne, joka ohjaa suunnitelmallisuuteen ja seurattavuuteen. Lisäksi lain asettamien vaatimusten laiminlyöminen olisi poliittisesti vaikeaa.

Lue lisää ilmastolain valvonnasta, sanktioinnista ja muusta hallinnosta.

Vaadittavat vähennykset kuulostavat utopistisilta, eikö tässä mennä jo vähän liian kovaa?

Vaadittavat vähennykset ovat saavutettavissa johdonmukaisella politiikalla. Vaatimamme vähennykset tulevat halvemmiksi kuin ilmastonmuutoksen seurausten kanssa eläminen, puhumattakaan vältetystä inhimillisestä kärsimyksestä. Lisäksi Suomi voi vielä saada osansa uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden markkinoista.

Maailma ja ilmasto muuttuvat. On utopiaa kuvitella, että voisimme jatkaa nykymenolla.

Lue lisää päästötavoitteista ja päästövähennyskeinoista.

Mitä vaikutuksia nyt vaadittavilla vähennyksillä olisi tavallisten kansalaisten elämään?

Vähennykset eivät kurjista tavallisten kansalaisten elämää. Päästövähennykset voidaan toteuttaa ilman, että elämänlaadusta täytyy tinkiä. Keinoja päästövähennysten toteuttamiseen on monia, ja kaksi suurinta kokonaisuutta ovat energiatehokkuus ja uusiutuvat. Fiksut ilmastotoimet voivat tarkoittaa esimerkiksi kuluttajan energiahävikin pienenemistä, parempaa hengitysilman laatua ja vähemmän melua yksityisautoilun vähetessä. Elämäntavassa voitaisiin suosia kasvispainotteisempaa ruokavaliota sekä lomamatkailua junalla lentomatkailun sijaan. Nämä toimet ovat esimerkkejä mahdollisista päästövähennyskeinoista, mutta Polttava Kysymys -kampanja ei kampanjoi minkään tiettyjen päästövähennyskeinojen vaan ilmastotieteen kanssa linjassa olevan, laillisesti sitovan tavoitteen puolesta.

Lue lisää Stocholm Environment Instituten selvityksestä, jossa hahmotellaan yksi mahdollinen polku riittäviin päätövähennyksiin.

Miksi Suomen pitäisi vähentää päästöjään vielä entisestään, kun suuret saastuttajat Yhdysvallat, Intia, Kiina yms. eivät vähennä omiaan ollenkaan?

EU:n ilmastopolitiikka on jo kannustanut muita maita tekemään omia aloitteita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kunnianhimoiset toimet pakottavat muutkin maat toimiin, jotta ne voisivat säilyttää uskottavuutensa kansainvälisessä ilmastopolitiikassa. Omaan poteroon kaivautuminen ja muiden maiden aloitteiden odottelu ei auta: esimerkin näyttäjät voivat puolestaan painostaa muita maita tiukentamaan ilmastopolitiikkaansa. Suomikin voi pienestä koostaan huolimatta rakentaa painetta muiden maiden kunnianhimoisille ilmastotoimille näyttämällä esimerkkiä.

Keskivertosuomalainen päästää noin 15 tonnia hiilidioksidia vuodessa. Keskivertokiinalaisen ja -intialaisen päästöt jäävät murto-osaan suomalaisen päästöistä. Meillä ei ole oikeutta eikä uskottavuutta vaatia meitä köyhempiä maita leikkaamaan päästöjään ilman, että näytämme itse mallia.

Lue lisää ilmastolain suhteesta kansainväliseen politiikkaan.

Vaikka Suomi vähentäisi omia päästöjään jopa 40% vuoteen 2020 mennessä, se olisi silti  maailman mittakaavassa häviävän pieni päästövähennys. Mitä järkeä tällaisissa vähennyksissä on?

Polttava Kysymys on käynnissä yhteensä 17 Euroopan maassa ja Japanissa. Luomme painetta ympäri Eurooppaa, ja tämä paine tuntuu myös kansainvälisen ilmastopolitiikan näyttämöille. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan globaalit päästöt on käännettävä laskuun vuoteen 2015 mennessä^[1] – Suomenkin on kannettava ilmastovastuunsa kiireellisessä urakassa ilmastokaaoksen välttämiseksi.

Kaikki kansalliset aloitteet luovat painetta ja mahdollistavat kansainvälisen sopimuksen syntyä. Suomella voi pienestä koostaan huolimatta olla merkittävä rooli kansainvälisillä areenoilla, joilla päätetään maapallon tulevaisuudesta. Ilmastoneuvottelut tarvitsevat esimerkin näyttäjiä, eivät odottelijoita.

Lisäksi suomalaisten päästöt henkeä kohden ovat erittäin korkeat. Vaikka maamme on pieni, ovat päästömme siis kokoomme nähden hyvinkin suuret – paljon suuremmat kuin Kiinan tai Intian.

Lue lisää ilmastolain suhteesta kansainväliseen politiikkaan.

Miten ilmastolaki on toiminut Iso-Britanniassa?

Iso-Britannian ilmastolaki tuli voimaan vuoden 2008 loppupuolella. Ensikokemukset ilmastolaista ovat olleet positiivisia. Lain ansiosta ilmastonäkökulma huoimioidaan nyt kaikilla hallinnonaloilla. Lisäksi hallinnon sektorit tarkkailevat toistensa pysymistä sovituissa hiilibudjeteissa ja kilpailevat päästövähennyssaavutuksilla.

Lue lisää Iso-Britannian ilmastolaista.

Julistava ilmastolaki ei vähennä päästöjä. Eikö tärkeämpää olisi keskittyä ohjaukseen mm. verotuksen kautta?

Ilmastolaki ei ole vain tyhjä julistus, vaan lainsäädännöllinen kehikko, jonka puitteissa vuosittaiset tavoitteet voidaan jakaa pienempiin vastuukokonaisuuksiin esimerkiksi sektoreittain. Kun vero-ohjausta ja muuta ohjaavaa lainsäädäntöä toteutetaan ilmastolain puitteissa, yksittäisten toimien vaikutusta kokonaisuuteen on helppo arvioida ja seurata. Ilmastolaki auttaa virtaviivaistamaan ilmasto-ohjausta ja poistamaan lainsäädäntöä, joka on ilmaston kannalta haitallista.

Lue lisää lakimuotoisuuden eduista.

Jos sinulla on muita kysymyksiä Polttava Kysymys -ilmastolakikampanjaan liittyen, ota yhteyttä!

Yhteystiedot