Usein kysyttyä

- Miksi joidenkin kansanedustajien nimen kohdalla lukee ”suositus” nettipostikorttia lähettäessä?

Kansanedustajat, joiden kohdalla lukee ”suositus” ovat eduskunnan talousvaliokunnan jäseniä. Polttava Kysymys -kampanjassa vedotaan heihin, jotta he edellyttäisivät mietinnössään hallituksen  ilmasto- ja energiastrategiasta valtioneuvostoa aloittamaan tarvittavat selvitykset siitä, miten laki vuosittaisista 5% päästövähennyksistä toteutetaan Suomessa. Myöhemmin kampanjassa kohderyhmänä ovat kaikki kansanedustajat. Kansanedustajat, jotka ovat ilmoittaneet tukevansa lakia on merkitty lisäyksellä ”tukee lakia”. Pyydämme lähettämään viestin kansanedustajille, jotka eivät ole vielä lain kannalla.

- Mihin tarvitaan päästövähennyslakia, kun on jo Kioton sopimus ja EU:lla päästövähennystavoite -20% vuoteen 2020 mennessä? 

Vaarallisen ilmastonmuutoksen rajana pidetään kahta astetta. Nykyiset päästövähennystavoitteet ja -sopimukset eivät perustu ilmastotieteeseen vaan politiikkaan, eivätkä vie alle kahden asteen. Hallitustenvälinen ilmastopaneeli IPCC arvioi, että teollisuusmaiden tulee leikata päästöjään jopa 40% vuoteen 2020 mennessä ja jopa 95% vuoteen 2050 mennessä, mikäli lämpenemisessä halutaan päästä tasolle 2-2,4 astetta. Polttava Kysymys tähtää 38% vähennyksiin vuoten 2020 mennessä ja 87% vähennyksiin vuoden 1990 tasosta vuoteen 2050 mennessä.

Balilla neuvoteltiin joulukuussa 2007 Kioton sopimuksen jatkosta. Jatkokauden neuvotteluiden lähtökohdaksi otettiin, että teollisuusmaiden on vähennettävä päästöjään vuoteen 2020 mennessä 25-40%.
 

http://www.ipcc.ch/pdf/assessment-report/ar4/syr/ar4_syr_spm.pdf

- Kampanjassa vaaditaan 5% vuotuisia vähennyksiä vuodesta 2010 alkaen, mutta vuodelle 2020 vain 38%. Miksi 5% x 10 vuotta = 38%?
 
Polttava Kysymys vaatii vuosittaisia 5 prosentin päästövähennyksiä kunakin vuonna jäljellä olevista päästöistä. Jäljellä olevien päästöjen kokonaismäärä siis pienenee vuosi vuodelta, ja näin ollen 5 prosenttiyksikön vähennys on hiilitonneissa, eli absoluuttisesti mitattuna, vuosi vuodelta pienempi. 38 prosentin vähennys vuoden 1990 tasoon verrattuna on yhteensopiva IPCC:n 25-40 prosentin vähennyshaarukan kanssa. Suomella vauraana ja suuripäästöisenä maana on velvollisuus vähentää päästöjään IPCC:n vähennyshaarukan ylälaitaa hipoen.

- Laki ei tuo päästövähennyksiä, millä konkreettisilla toimenpiteillä vähennykset saadaan aikaan?

Päästövähennysten saavuttamiseksi on tärkeää luoda laillisesti sitova tavoite. Vuosittaiset vähennykset määrittelevät johdonmukaisen ja selkeän päästövähennyspolun vaalikausien ylitse. Keinoja tarvittavien päästövähennysten saavuttamiseen uusiutuvien ja energian tehokkaan käytön avulla, ilman ydinvoimaa, on esitelty jo hyvän aikaa. Tutustu keinoihin esimerkiksi alla olevien raporttien kautta:

Kestävän energian vallankumous:

http://www.greenpeace.org/raw/content/finland/fi/dokumentit/kestaevaen-energian-vallankumous.pdf

Ilmastotavoite 2050:

http://www.greenpeace.org/raw/content/finland/fi/dokumentit/ilmastotavoite-2050.pdf

Ympäristöjärjestöjen ilmasto- ja energiapoliittiset esitykset tulevalle hallitukselle:

http://www.maanystavat.fi/online/ymparistojarjestojen_esitykset_hallitukselle.pd

Virtaa tulevaisuuteen:

http://www.wwf.fi/wwf/www/uploads/pdf/VirtaaTulevaisuuteen_web_30012007.pdf

Miten varmistetaan päästövähennyksien toteutuminen? Saako vähentämättä jääneistä päästötonneista sakkoa?

Maan ystävät esittää päästövähennysten toteuttamisen varmistamiseksi valvonta- ja sanktiojärjestelmää, jossa jäsenmaita rangaistaan tarvittaessa mm. sakoilla. Polttava Kysymys -kampanja on käynnissä ympäri Eurooppaa, ja haluamme painostaa EU:n tekemään päästöjen vuosittaisesta vähentämisestä pakollista kaikissa jäsenvaltioissa osana ns. vastuunjakodirektiiviä. Tämän vuoksi Maan ystävät haluaa päästökaupan ulkopuolisille sektoreille valvonta- ja sanktiojärjestelmän. Päästökauppasektorilla sakotetaan 100 euroa jokaiselta päästöoikeudet ylittäneeltä päästötonnilta. Ei-päästökauppasektorilla, eli esimerkiksi rakennuksissa, liikenteessä ja maataloudessa, tulee luoda vastaava sakko – nyt ei-päästökauppasektorille ei ole esitetty minkäänlaisia sanktioita.

Ehdottamamme taloudellinen sanktio koskee jäsenvaltioita, ja sanktion määrää komissio (päästökauppasektorilla kukin jäsenvaltio sakottaa teollisuutta). Jäsenmaa joutuu maksamaan sakkoa jos se 1) ei raportoi ajoissa edellisen vuoden vähennyksistä ja/tai 2) ei saavuta asetettuja päästövähennyksiä. Lisäksi vähentämättä jääneet päästöt on vähennettävä seuraavana vuonna kertoimella 1,3 kerrottuina.

Järjestelmässä kerätyt varat kerättäisiin Maan ystävien ehdotuksessa erilliseen, komission hallinnoimaan rahastoon, jonka tuotoilla rahoitetaan energiatehokkuus- ja uusiutuvan energian hankkeita.

Lue lisää:

Compliance study summary

Compliance Study

- Vaadittavat vähennykset kuulostavat utopistisilta, eikö tässä mennä jo vähän liian kovaa?

Vaadittavat vähennykset ovat saavutettavissa johdonmukaisella politiikalla. Vaatimamme vähennykset tulevat halvemmiksi kuin ilmastonmuutoksen seurausten kanssa eläminen, puhumattakaan vältetystä inhimillisestä kärsimyksestä. Lisäksi Suomi voi vielä saada osansa uusiutuvan energian ja energiatehokkuuden markkinoista.

Maailma ja ilmasto muuttuvat. On utopiaa kuvitella, että voisimme jatkaa nykymenolla.

- Mitä vaikutuksia nyt vaadittavilla vähennyksillä olisi tavallisten kansalaisten elämään?

Vähennykset eivät kurjista tavallisten kansalaisten elämää. Päästövähennykset voidaan toteuttaa ilman, että elämänlaadusta täytyy tinkiä. Keinoja päästövähennysten toteuttamiseen on monia, ja kaksi suurinta kokonaisuutta ovat energiatehokkuus ja uusiutuvat. Fiksut ilmastotoimet voivat tarkoittaa esimerkiksi kuluttajan energiahävikin pienenemistä, parempaa hengitysilman laatua ja vähemmän melua yksityisautoilun vähetessä. Elämäntavassa voitaisiin suosia kasvispainotteisempaa ruokavaliota sekä lomamatkailua junalla lentomatkailun sijaan. Nämä toimet ovat esimerkkejä mahdollisista päästövähennyskeinoista, mutta Polttava Kysymys -kampanja ei kampanjoi minkään tiettyjen päästövähennyskeinojen vaan ilmastotieteen kanssa linjassa olevan, laillisesti sitovan tavoitteen puolesta.

- Miksi Suomen pitäisi vähentää päästöjään vielä entisestään, kun suuret saastuttajat Yhdysvallat, Intia, Kiina yms. eivät vähennä omiaan ollenkaan?

EU:n ilmastopolitiikka on jo kannustanut muita maita tekemään omia aloitteita ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. Kunnianhimoiset toimet pakottavat muutkin maat toimiin, jotta ne voisivat säilyttää uskottavuutensa kansainvälisessä ilmastopolitiikassa. Omaan poteroon kaivautuminen ja muiden maiden aloitteiden odottelu ei auta: esimerkin näyttäjät voivat puolestaan painostaa muita maita tiukentamaan ilmastopolitiikkaansa.

Ilmastoneuvotteluja pitkään jarruttaneessa Yhdysvalloissa on presidentinvaihdoksen myötä uusi ääni kellossa: presidentti Obama aikoo elvyttää maansa taloutta luomalla työpaikkoja uusiutuvan energian teollisuuteen. Suomikin voi pienestä koostaan huolimatta rakentaa painetta muiden maiden kunnianhimoisille ilmastotoimille näyttämällä esimerkkiä.

Keskivertosuomalainen päästää noin 15 tonnia hiilidioksidia vuodessa. Keskivertokiinalaisen ja -intialaisen päästöt jäävät murto-osaan suomalaisen päästöistä. Meillä ei ole oikeutta eikä uskottavuutta vaatia meitä köyhempiä maita leikkaamaan päästöjään ilman, että näytämme itse mallia.

- Vaikka Suomi vähentäisi omia päästöjään jopa 40% vuoteen 2020 mennessä, se olisi silti  maailman mittakaavassa häviävän pieni päästövähennys. Mitä järkeä tällaisissa vähennyksissä on?

Polttava Kysymys on käynnissä yhteensä 17 Euroopan maassa ja Japanissa. Luomme painetta ympäri Eurooppaa, ja tämä paine tuntuu kansainvälisen ilmastopolitiikan näyttämöille Kööpenhaminaan huipentuen. Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan globaalit päästöt on käännettävä laskuun vuoteen 2015 mennessä - Suomenkin on kannettava ilmastovastuunsa kiireellisessä urakassa ilmastokaaoksen välttämiseksi.

http://www.ipcc.ch/pdf/assessment-report/ar4/syr/ar4_syr_spm.pdf

Kööpenhaminan ilmastokokouksesta 2009 on saatava sopimus, joka kääntää globaalit päästöt laskuun. Kaikki kansalliset aloitteet luovat painetta ja mahdollistavat kansainvälisen sopimuksen syntyä. Suomella voi pienestä koostaan huolimatta olla merkittävä rooli kansainvälisillä areenoilla, joilla päätetään maapallon tulevaisuudesta. Ilmastoneuvottelut tarvitsevat esimerkin näyttäjiä, eivät odottelijoita.

Jos sinulla on muita kysymyksiä Polttava Kysymys -ilmastolakikampanjaan liittyen, ota yhteyttä:

Kampanjakoordinaattori Meri Pukarinen

Maan ystävät ry

Mechelininkatu 36 B 1

00260 Helsinki

meri.pukarinen@maanystavat.fi

050 329 3479