Parhaillaan meneillään olevassa hallituksen kehysriihessä ministerit yrittävät etsiä ratkaisuja Suomen talouden ongelmiin. Julkisessa keskustelussa talouden ongelmat ja ns. kestävyysvaje määritellään usein kapeasti niin, että taloutemme tämänhetkinen kestämättömyys ympäristön ja ilmaston näkökulmasta unohtuu.
Ensi viikolla julkaistava IPCC:n viidennen arviointiraportin toinen osa tulee valottamaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia ihmisille ja taloudelle. Raportista vuotaneiden ennakkoarvioiden mukaan on entistä selvempää, että orastava ilmastokatastrofi tulee käymään ihmiskunnalle kalliiksi.
Samaan aikaan Suomessa on kertynyt yhä enemmän arvioita siitä, kuinka ilmastonmuutosta torjuvat toimet esimerkiksi energiaratkaisuissa ovatkin taloudellemme hyväksi. Esimerkiksi tuontifossiileista kotimaisiin uusiutuviin siirtymisen työllisyysvaikutusten ja vaihtotaseen tervehtymisen luulisi kiinnostavan myös kehysriiheen kokoontuneita ministereitä. (Ks. esim. Kasvua ja työllisyyttä uudella energiapolitiikalla -raportti.)
Ilmastonmuutoksen torjunta on siis paitsi inhimillisesti, myös taloudellisesti järkevää politiikkaa. Merkittäviin päästövähenyksiin pääseminen vaatii kuitenkin vielä paljon työtä ja politiikan parantelua. Elinkeinoelämä korostaakin usein politiikan ennakoitavuuden tärkeyttä. Suomessa ilmastopolitiikan osalta tulevaisuuden suuntaa on tarkoitus selkeyttää säätämällä ilmastolaki, johon kirjataan päästövähennystavoite vuodelle 2050 sekä läpinäkyvä ja tehokas suunnittelu- ja seurantajärjestelmä, jonka avulla tavoitteet voidaan saavuttaa.
Ilmastolakikampanjointia kehysriihen yhteydessä.
Jotta ilmastonmuutoksen torjunta etenisi mahdollisimman kustannustehokkaasti, tulee tässä ja tulevissa kehysriihissä pyrkiä ohjaamaan talous- ja ilmastopolitiikka osoittamaan samaan suuntaan. Siksi Polttava Kysymys -koalitio onkin ehdottanut, että tänä keväänä julkaistua ilmastolakiluonnosta pitäisi täsmentää niin, että jatkossa valtion talousarviota laadittaessa ja kehysriihien osana on toteutettava talousarvion päästövaikutusten arviointi mahdollisen ristiriitaisen ohjauksen karsimiseksi.