Polttava Kysymys –ilmastolakikampanja

Polttava Kysymys -kampanjan tavoitteena on saada Suomeen ilmastolaki, joka velvoittaa hallituksen vähentämään päästöjä vuosittain laadittavan hiilibudjetin mukaisesti. Kesäkuussa 2011 kampanja saavutti yhden merkittävän välitavoitteen, kun hallitusohjelmaan kirjattiin ilmastolakiin liittyvät selvitykset ja lakiesityksen tekeminen. Kirjaus ilmastolaista hallitusohjelmassa on tärkeä virstanpylväs Polttava Kysymys -kampanjalle, joka on tuonut lain tyhjästä suomalaiseen ilmastokeskusteluun ja työskennellyt runsaat kolme vuotta sen aikaansaamiseksi.

Seuraavia askelia ovat:

•    tarvittavien selvitysten käynnistäminen viipymättä
•    päästöbudjettien tekeminen sitoviksi osana ilmastolakia
•    tavoitetason täsmentäminen: tarvitaan vähintään 40 % kotimaiset päästövähennykset vuoteen 2020 mennessä ja 95 % vähennykset vuoteen 2050 mennessä
•    lain ulottaminen koskemaan myös päästökaupan piirissä olevia sektoreita.

Tutustu ilmastolakiin

Tutustu ja tule mukaan Polttava Kysymys -kampanjaan

Ajankohtaista:

Polttava Kysymys /Maan ystävät

15.1.2012

Tiedote

Polttava Kysymys selvitti presidenttiehdokkaiden näkemykset ilmastovastuusta

Presidenttiehdokkaiden näkemyksissä Suomen roolista ilmastokatastrofin torjunnassa on eroja, ilmenee Polttava Kysymys -ilmastolakikampanjan vaalikoneesta. Polttava Kysymys -kampanja julkaisee presidenttiehdokkaiden näkemykset ilmastonmuutoksen torjunnasta Yhden kysymyksen vaalikoneessa sunnuntaina, viikkoa ennen presidentinvaalien ensimmäistä kierrosta.

Vaalikoneessa presidenttiehdokkaat ovat vastanneet väittämään: “Suomen tulisi säätää vuosittaisiin päästövähennyksiin velvoittava ilmastolaki ja sitoutua vähentämään kotimaisia päästöjä vähintään 40 prosenttia vuoteen 2020 mennessä (verrattuna vuoden 1990 tasoon)”. Polttava Kysymys –kampanja pisteytti vastaukset kunnianhimoisuuden ja ilmasto-oikeudenmukaisuuden näkökulmasta. Parhaimman arvosanan, neljä tähteä, saivat Paavo Arhinmäki ja Pekka Haavisto.

”Ilmastonmuutos on 2010-luvun suuri kysymys. Kansainvälisesti on sovittu, että ilmaston lämpeneminen pysäytetään alle kahden asteen, mutta Suomen tai EU:n päästötavoitteilla tätä tavoitetta ei tulla saavuttamaan. Päästötavoitteen tarkistaminen on välttämätöntä, ja vuosittaisiin vähennyksiin velvoittava ilmastolaki on tehokas tapa varmistaa tavoitteen toteutuminen. On hienoa, että presidenttiehdokkaiden joukossa on henkilöitä, jotka ymmärtävät haasteen vakavuuden ja käsittämätöntä, että kaikille tämä ei ole vielä selvää”, sanoo Maan ystävien ilmastokampanjavastaava Laura Meller.

Vaalikoneeseen vastanneista ehdokkaista Paavo Arhinmäki ja Pekka Haavisto olivat kotimaisen ilmastolain kannalla. Yleisin tekosyy ilmastovastuusta luistamiseksi oli kansainväliset sitoumukset, vaikka ilmastotiede osoittaa selvästi, että ne ovat täysin riittämättömiä ja johtavat ilmaston lämpenemiseen jopa yli neljällä asteella^[1] katastrofaalisin seurauksin.

Kataisen hallitus on hallitusohjelmassa sitoutunut valmistelemaan ilmastolain. Tämän vuoden aikana hallitus päivittää myös kansallisen ilmasto- ja energiastrategian. Päästövähennystavoitetta on samalla kiristettävä. Jotta Suomi toteuttaisi YK:n ilmastosopimukseen ja hallitusohjelmaankin kirjatun sitoumuksen pysäyttää ilmaston lämpeneminen alle kahden asteen, päästöjä on vähennettävä kotimaisin toimin vähintään 40 % vuoteen 2020 mennessä. Vuosisadan puoleenväliin mennessä päästöt on saatava lähelle nollaa.

”Ilmastokriisi on ratkaistava nyt. Suomen presidentin on ymmärrettävä haasteen vakavuus. Arvojohtajana ja mielipidevaikuttajana presidentillä on tärkeä rooli kotimaan politiikassa. Presidentin on myös edistettävä vastuullista ilmastopolitiikkaa maailmalla kansainvälisiä suhteita hoitaessaan. Tällöin Suomen omat kunnianhimoiset sitoumukset ja esimerkit olisivat vain hyödyksi”, Meller toteaa.

Lisätietoa

Laura Meller, Maan ystävien ilmastokampanjavastaava, p. 044 537 7193

Jonas Biström, Maan ystävien puheenjohtaja, p. 044 0216 668

Yhden kysymyksen vaalikone ja presidenttiehdokkaiden vastaukset verkossa:

www.polttavakysymys.fi/vaalikone

Polttava Kysymys on Maan ystävien vetämä, 31 eri yhteisön ilmastolakikampanja vuosittaisten, laillisesti sitovien ja ilmastokatastrofin torjumiseksi tarvittavien päästövähennysten puolesta. Siihen kuuluvat Maan ystävien lisäksi Attac, BirdLife Suomi, Helsingin nuorten ja opiskelijoiden YK-yhdistys, Kirkon ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Demarinuoret, Greenpeace, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, Kehitysyhteistyön palvelukeskus, Kirkon ulkomaanapu, Kommunistinen Nuorisoliitto, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta, Lapin yliopiston ylioppilaskunta, Luonto-Liitto, Natur och Miljö, Plan Suomi Säätiön Lastenhallitus, Plan Suomi Säätiö, Ekokauppa Ruohonjuuri, Sosialidemokraattiset opiskelijat, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen ylioppilaskuntien liitto, Sähköautot.fi, Tampereen yliopiston ylioppilaskunnan ympäristöjaos, Turun yliopiston ylioppilaskunta, Vasemmistonuoret, Vasemmisto-opiskelijat, Vegaaniliitto, Vihreä Elämänsuojelun Liitto ry, Vihreiden Nuorten ja Opiskelijoiden liitto, WWF ja Åbo Akademis Studentkår.

Maan ystävät on kansalaisjärjestö, joka tarjoaa ihmisille mahdollisuuden toimia ekologisesti kestävämmän, oikeudenmukaisemman ja demokraattisemman maailman puolesta. Maan ystävät on osa kansainvälistä Friends of the Earth International -verkostoa, johon kuuluu ryhmiä noin 70 maasta kaikista maanosista.