Tiedote: Polttava Kysymys odottaa kansanedustajilta kunnianhimoista ilmastolakia

Tiedote 2.9.2014, julkaisuvapaa heti

Vahvan ilmastolain puolesta kampanjoiva Polttava Kysymys -koalitio muistutti tänään 2.9. työhön palaavia kansanedustajia syksyn tärkeimmästä ilmastopäätöksestä.

Keväällä 2014 Taloustutkimuksella teetetyn kyselyn mukaan 79% suomalaisista kannattaa ilmastolain säätämistä. Lisäksi kaksi kolmasosaa suomalaisista haluaisi Suomen hallituksen toimivan painokkaammin ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi. [1]

Polttava Kysymys -kampanja on tänään toimittanut kansanedustajille kansalaisten terveiset postikorttien muodossa muistutuksena vahvan ilmastolain tarpeesta. Kansanedustajien tänään saamat kortit ovat jatkumoa vuodesta 2008 asti toiminnassa olleelle ilmastolakikampanjalle, jonka aikana suomalaiset ovat lähettäneet kansanedustajille yli 40 000 ilmastolakia vaativaa postikorttia.

”Suomalaiset ovat ilmaisseet olevansa huolissaan ilmastonmuutoksesta ja odottavansa päättäjiltä todellisia toimia. Kansanedustajilla on tänä syksynä hyvä tilaisuus täyttää tämä toive, kun ilmastolakia käsitellään eduskunnassa”, toteaa kampanjan koordinaattori Hanna Hakko.

Polttava Kysymys -kampanja vaatii eduskuntaa vielä vahvistamaan hallituksen esitystä ilmastolaiksi. Lain vuotta 2050 koskeva päästövähennystavoite tulee kampanjan mukaan nostaa ehdotetusta 80 prosentista vähintään 95 prosenttiin. Lisäksi lakiin sisältyviin pitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmiin pitää luoda selkeä päästövähennysten polku, jota toteutetaan vaalikausittain.

Ilmastolailta odotetaan myös parannuksia ilmastopolitiikan avoimuuteen, jonka nykyiset puutteet ovat herättäneet paljon kritiikkiä. Polttava Kysymys -koalitio vaatii, että ilmastolain tulee velvoittaa julkistamaan myös ilmastopolitiikan taustalla olevat laskelmat ja mallinnukset.

 

Lisätiedot

Hanna Hakko, kampanjakoordinaattori, Maan ystävät, puh. 044 576 9999

[1] Kyselyn tulokset: http://www.polttavakysymys.fi/?p=550

Polttava Kysymys on 34 eri järjestön ja yhteisön ilmastolakikampanja vuosittaisten, laillisesti sitovien ja ilmastotieteeseen perustuvien päästövähennysten puolesta. Siihen kuuluvat Allianssi, Attac, BirdLife Suomi, Helsingin nuorten ja opiskelijoiden YK-yhdistys, Kirkon ulkomaanavun Changemaker-verkosto, Demarinuoret, Greenpeace, Helsingin yliopiston ylioppilaskunta, Ilmastovanhemmat, Kepa, Kirkon ulkomaanapu, Kommunistinen Nuorisoliitto, Jyväskylän yliopiston ylioppilaskunta, Lapin yliopiston ylioppilaskunta, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Natur och Miljö, Oulun yliopiston ylioppilaskunta, Plan Suomi Säätiön Lastenhallitus, Plan Suomi Säätiö, Ekokauppa Ruohonjuuri, Sosialidemokraattiset opiskelijat, Suomen luonnonsuojeluliitto, Suomen ylioppilaskuntien liitto, Sähköautot.fi, Tampereen yliopiston ylioppilaskunta, Turun yliopiston ylioppilaskunta, Vasemmistonuoret, Vasemmisto-opiskelijat, Vegaaniliitto, Vihreä Elämänsuojelun Liitto ry, Vihreiden Nuorte n ja Opiskelijoiden liitto, WWF ja Åbo Akademis Studentkår.

Ilmastolain asema vahvistui semihallitusohjelmassa

Kun hallitusohjelmaneuvotteluita käytiin viimeksi vuonna 2011, hallituspuolueet eivät vielä päässeet yksimielisyyteen siitä, pitäisikö ilmastolaki säätää. Ohjelmaan kirjattiin, että laista valmistellaan esitys, mutta että siitä tehtäisiin vielä erillinen päätös. Kirjaus tuntui erikoiselta, koska hallituksella on aina mahdollisuus keskeyttää lain valmistelu ja päättää olla antamatta esitystä eduskuntaan.

Kansallinen ilmastolaki lisää kansainvälisen ilmastopolitiikan onnistumisen mahdollisuuksia

Ilmastolaista keskustellessa jotkin tahot esittävät usein, että Suomen tulisi keskittyä mieluummin kansainvälisen politiikan edistämiseen. Suomen ilmastolakia käsittelevää kansainvälistä uutisointia ja kirjoittelua läpikäydessä kuitenkin huomaa, että kansalliset toimet nostattavat toivoa ja motivaatiota ilmastotoimiin myös muualla.