Myös Maltalle oma ilmastolaki

Samaan aikaan kun eduskunnan valiokunnat käsittelevät Suomen tulevaa ilmastolakia, ollaan ilmastolain säätämisessä edetty myös Maltalla. Sikäläinen lakiluonnos oli äskettäin lausunnoilla ja vapaasti nähtävillä myös englanniksi käännettynä, joten lakiin oli mahdollista perehtyä ja vertailla sitä Suomessa työn alla olevaan lakiin.

Maltan ilmastolaissa tuttua on ainakin ilmastonmuutoksen hillintää ja siihen sopeutumista koskeva, hallintoon kohdistuva neljän vuoden sykleissä kulkeva suunnitteluvelvoite. Lisäksi suunniteltujen toimien toteutumista seurataan vuosittain, jotta tarvittaessa voidaan ryhtyä lisätoimiin, mikäli riittäviin päästövähennyksiin ei olla päästy.

Lakiin on myös kirjattu monia samoja periaatteita, joita Suomen ilmastolain valmistelussa on ollut esillä, kuten kustannustehokkuus, kestävä kehitys ja sosiaalisten tavoitteiden huomioiminen.

Sen sijaan Maltan ilmastolakiluonnoksesta puuttuu selkeä päästövähennystavoite. Tämä aiheuttaa epävarmuutta suunnittelu- ja seurantajärjestelmän toimintaan – millaisille toimille suunnitelmissa on tarvetta ja mihin vuosittaista toteutumista verrataan ilman selkeää päästövähennysten polkua? Näistä aiheista on puhuttu myös Suomessa, jossa lakiin ollaan kirjaamassa vähintään 80% päästövähennystavoite vuodelle 2050. Täälläkin keskustelu tavoitteen jakamisesta selkeäksi päästövähennyspoluksi on kuitenkin vielä kesken. Polttava Kysymys -koalition mukaan polutuksesta pitäisi päättää ilmastolain mukaisissa pitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelmissa.

Maltalla ilmastolain kautta perustettaisiin myös ministeriöiden edustajista koostuva ns. ”Climate Action Board”, joka valvoo lain toteutusta. Useimmissa muissa ilmastolain säätäneissä maissa, myös Suomessa, tämän tyyppisen elimen sijaan on päätetty perustaa riippumaton tieteellinen paneeli edistämään ilmastopolitiikan tietoperustaisuutta. Boardin lisäksi Maltan lain myötä perustetaan ”Climate Action Fund” jakamaan rahoitusta ilmastotoimiin.

Maltan lain erikoisuuksiin kuuluu myös korruption kitkemiseen viittaavat sisällöt. Esimerkiksi Boardin jäsenien kelpoisuusvaatimuksissa on todettu, että toimialaan liittyvät taloudelliset intressit ovat este henkilön osallistumiselle Boardin toimintaan. Suomen ilmastolaissa tällaisille huomioille ei ole katsottu olevan tarvetta, vaan painopiste on ollut avoimuuden ja osallistumismahdollisuuksien varmistamisessa.

Eroavaisuuksista huolimatta on hienoa huomata, että ilmastolakihankkeet etenevät eri maissa toistensa inspiroimina. Myös maltalaisessa uutisoinnissa viitattiin Suomeen yhtenä edelläkävijämaana tässä suhteessa. Vaikka täälläkin vielä riittää paljon tehtävää ilmastonmuutoksen torjunnassa, on kannustavaa, että toimet meillä motivoivat toimiin ympäri maailmaa. Juuri tällaista ilmastotoimien leviämistä tarvitaan kipeästi globaalin ongelman ratkaisemiseen.

Ilmastolaille taas vihreää valoa

Ilmastolain käsittely on ottanut askeleita eteenpäin valiokunnissa. Ainakin liikenne- ja viestintävaliokunta on saanut jo oma lausuntonsa valmiiksi. Valiokunta päätyi kannattamaan lain säätämistä: ”Hallituksen esityksen perusteluista ilmenevistä syistä ja saamansa selvityksen perusteella valiokunta pitää esitystä tarpeellisena ja tarkoituksenmukaisena ja puoltaa esityksen hyväksymistä – -.”

Tämä oli hieno uutinen ilmastolakikampanjalle – kiitos valiokunnan kansanedustajille hyvästä päätöksestä!

Suomen ilmastosuorituksissa puutteita – ilmastolaki apuun

Ennen IPCC:n tuoretta synteesiraporttia julkaistiin viime viikolla raportti, joka sisälsi uutta seurantatietoa Suomen ja muun Euroopan ilmastosuorituksista (EEA: Trends and projection in Europe 2014).

Vuoden 2013 alustavien tietojen mukaan näyttää siltä, että kokonaisuutena EU on oikealla polulla 20% päästövähennystavoitteensa saavuttamisessa vuoteen 2020 mennessä. Itse asiassa näyttää siltä, että suunnitelmissa olevien toimien kautta EU voisi päästä näillä näkymin 24% päästövähennykseen.

Se mitä raportti ei mainitse on se, että itse asiassa ilmastotieteen suositusten mukaan taloudellisesti kehittyneiden maiden tulisi päästä vuoteen 2020 mennessä jo 40% päästövähennyksiin.