Ilmastolain toteutus alkamassa

Eduskunta äänesti ilmastolain hyväksymisestä maaliskuussa 2015. Lain on määrä tulla lopullisesti voimaan vielä saman vuoden aikana. Ilmastolakia on mahdollista täydentää asetuksilla. Lakitekstin mukaan asetuksia voidaan vielä antaa viranomaisten vastuista ja Ilmastopaneelin tehtävistä.

Ilmastolain myötä hallituksella on velvollisuus antaa eduskunnalle säännöllisesti suunnitelmat ilmastopäästöjen vähentämiseksi ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi sekä vuosikertomukset toimien etenemisestä. Jatkossa ilmastopolitiikan suunnitelmat myös annetaan luonnosvaiheessa yleisön tutustuttaviksi ja kommentoitaviksi.

Ilmastolain toteutuksesta ja tulevista osallistumismahdollisuuksista tiedotetaan valtionhallinnon kautta. Virallista tietoa löytyy esimerkiksi ympäristöministeriön ilmastolakisivuilta.

Millaisen ilmastolain Suomi saa?

Nyt kun eduskunnan ilmastolakiäänestyksestä on kulunut hetki aikaa, on hyvä pysähtyä pohtimaan, millaisen ilmastolain Suomi on saamassa.

Yleisesti ottaen voidaan sanoa, että ilmastolaki on monien eri näkemysten kompromissi, kuten poliittiset päätökset tavallisesti ovat. Jos ympäristöjärjestöt olisivat saaneet kirjoittaa lain itse, olisi se näyttänyt erilaiselta (ks. kampanjan oma lakiesitys). Niinpä ei ole yllätys, että Suomen uudessa ilmastolaissa on sekä vahvuuksia että heikkouksia.

Yksi Polttavan Kysymyksen tärkeimmistä tavoitteista oli saada lakiin kirjaus pitkän aikavälin päästövähennystavoitteesta. Ilmastolaki velvoittaakin vähentämään päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasosta. Selkeä numeerinen tavoitteen osoittaa, että laki ei ole vain symbolinen ele, vaan sillä aidosti tähdätään päästöjen vähentämiseen. Samalla on muistettava, että ilmastotieteen mukaan Suomen kaltaisen maan tulisi vähentää päästöjään vähintään 95 prosenttia. Ilmastolakiin onkin kirjattu, että tavoitteen riittävyyttä on jatkossa arvioitava tieteellisen tiedon kehittyessä, eli tavoitetasoon tullaan palaamaan vielä.

Jo aiemmin perustetun ilmastopaneelin rooli vahvistetaan myös laissa. Polttavan Kysymyksen yhtenä tavoitteena oli vahvistaa tieteellisen tiedon roolia ilmastopoliittisessa päätöksenteossa. Ilmastopaneelin lisäksi tähän pyritään ilmastolaissa säätämällä ilmastopolitiikan suunnitelmien vaikutustenarvioinnista.

Ilmastolaki tuo selviä parannuksia ilmastopolitiikan avoimuuteen. Ilmastopolitiikka on tehty pitkälti suljettujen ovien takana, ilman laajaa yhteiskunnallista keskustelua. Aitoa ja avointa keskustelua ilmastotoimista, sen tavoitteista ja keinoista on jarruttanut se, että ilmastopolitiikkaa on tehty erilaisissa työryhmissä, ministeriöissä ja ministeriryhmissä vailla läpinäkyvyyttä ja osallistamista. Ilmastolain myötä politiikka ja sen taustalla olevat oletukset tuodaan jo ennen päätösten lukkoon lyömistä eduskunnan suureen saliin, avoimeen keskusteluun ja julkiseen tilaan.

Lisääntyvä avoimuus toivottavasti myös innostaa yhä useampia yhteiskunnan toimijoita sekä kansalaisia tuomaan omat näkemyksensä ja ratkaisuehdotuksensa esiin. Ilmastonmuutos on sen mittaluokan haaste, että kaikkien ideoita, ajatuksia ja panosta tarvitaan. Ilmastolain myötä tämä tosiasia otetaan vakavasti, ja se tarkoittaa demokratian vahvistamista.

Ilmastolaki myös selkeyttää ja tehostaa ilmastopolitiikan suunnitelmien tekoa ja niiden toteutumisen seurantaa. Pitkän aikavälin suunnitelmat tehdään jatkossa kerran kymmenessä vuodessa, konkreettisempia toimia suunnitellaan vaalikausittain. Suunnitelmien toteutumista seurataan vuosittain, jolloin eduskunnalla on nykyistä paremmat mahdollisuudet puuttua kehitykseen jos tavoitteista jäädään.

Suomen ilmastolaki on kansainvälisessä uutisoinnissa otettu vastaan myönteisenä osoituksena Suomen sitoutumisesta ilmastonmuutoksen torjuntaan. Monissa arvioissa on esitetty, että se omalta osaltaan kannustaa myös muita maita toimimaan. Tämä edesauttaa mahdollisuuksia edetä kansainvälisen ilmastopolitiikan tasolla. Lailla on siis vaikutusta oman maamme rajojen ulkopuolellekin.

– –

Ilmastolaki ei kuitenkaan ole täydellinen. Siihen jäi heikkouksia, sillä poliittiset päättäjät eivät olleet laajemmalti valmiita kunnianhimoisempiin päätöksiin.

Ilmastolaista puuttuvat numeeriset välitavoitteet. Siinä ei myöskään oli samanlaisia vahvoja hiilibudjetteja kuin lain esikuvana toimineessa Iso-Britannian ilmastolaista. Pitkäjänteisyyttä tuovat lakiin sisältyvät pitkän aikavälin suunnitelmat päästöskenaarioineen, mutta niiden velvoittavuus jäi epäselväksi. Ilmastovaikuttajille jää enemmän työsarkaa vahtia, että tulevat hallitukset ryhtyvät toteuttamaan ilmastotoimia ripeästi, eivätkä lykkää taakkaa tulevien sukupolvien harteille.

Lain heikko kohta on myös, että vaalikausittain tehtävät toimenpidesuunnitelmat koskevat vain päästökaupan ulkopuolista sektoria, eli karkeasti noin puolta Suomen päästöistä. Päästökauppasektorin toimia suunniteltaneen jatkossakin ilmasto- ja energiastrategioiden kautta. Niiden valmistelussa on ollut tähän asti merkittäviä puutteita avoimuudessa. Oletettavasti osa poliitikoista pelkäsi teollisuuden vastustavan päästökauppasektorin mukaan ottamista ja niinpä se jäi lain ulkopuolelle.

Käytännön toimet päästöjen vähentämiseksi päätetään erikseen, eli niistä ilmastolain perusteella ei voi vielä sanoa mitään.

– –

Epätäydellisyydestään huolimatta ilmastolaki on vankka viesti niin kotimaassa kuin maailmalla. Sitoutumalla suunnittelu- ja seurantajärjestelmään ja päästövähennystavoitteeseen kirjaamalla ne lakiin Suomi viestii suhtautuvansa määrätietoisesti ja ratkaisukeskeisesti ilmastonmuutoksen haasteeseen. Ilmastolaki sai lopulta eduskunnan äänestyksessä taakseen kaikkien puolueiden kansanedustajat perussuomalaisia lukuun ottamatta. Tämä antaa lupaavan viestin siitä, että päättäjät yli puoluerajojen ovat valmiita ryhtymään todellisiin toimiin ilmastonmuutoksen torjumiseksi.

Ilmastolain läpimeno ei tarkoita, että suomalainen ilmastoliike olisi saavuttanut jonkinlaisen lopullisen tavoitteensa. Ilmastolaki on yksi tärkeä askel kohti sellaista yhteiskuntaa, elinkeinoelämää ja elintapoja, jotka pystyvät toimimaan ympäristön meille asettamissa rajoissa. Tämän tavoitteen saavuttamisessa ilmastoliikkeellä on vielä pitkä tie edessään, mutta ilmastolain myötä se tie näyttää nyt hieman valoisammalta.

Ilmastolain läpimeno on laajan kansanliikkeen ansiota.

Ilmastolain läpimeno on laajan kansanliikkeen ansiota.