Ennen IPCC:n tuoretta synteesiraporttia julkaistiin viime viikolla raportti, joka sisälsi uutta seurantatietoa Suomen ja muun Euroopan ilmastosuorituksista (EEA: Trends and projection in Europe 2014).
Vuoden 2013 alustavien tietojen mukaan näyttää siltä, että kokonaisuutena EU on oikealla polulla 20% päästövähennystavoitteensa saavuttamisessa vuoteen 2020 mennessä. Itse asiassa näyttää siltä, että suunnitelmissa olevien toimien kautta EU voisi päästä näillä näkymin 24% päästövähennykseen.
Se mitä raportti ei mainitse on se, että itse asiassa ilmastotieteen suositusten mukaan taloudellisesti kehittyneiden maiden tulisi päästä vuoteen 2020 mennessä jo 40% päästövähennyksiin. Sen paperista kuitenkin voi lukea, että nyt näköpiirissä olevat vähennykset eivät ole pelkästään onnistuneen ilmastopolitiikan tulosta, vaan talouden taantumalla on ollut niissä merkittävä roolinsa. Kun talous oletettavasti jossain vaiheessa taas kiihdyttää kasvuaan, täytyy poliitikoiden varautua uusien ilmastotoimien käyttöönottoon, jotta taloudellinen kasvu ei samalla tarkoittaisi päästöjen kasvua ja ilmaston lämpenemisen kiihdyttämistä ja että voimme saavuttaa ilmastotieteen vaatiman päästövähennystason.
Suomen osalta raportti kertoo, että petrausvaraa on nykyistenkin tavoitteiden saavuttamisessa. EU:ssa päästöt on jaettu sektoreihin, jotka ovat päästökaupassa ja niihin jotka eivät ole. Päästökaupan ulkopuoliseen sektoriin kuuluu sen tyyppisiä aloja kuin liikenne, maatalous, talokohtainen lämmitys ja jätteiden käsittely. Raportin mukaan Suomi ei tällä hetkellä näytä olevan näillä sektoreilla oikealla uralla sovittujen vähennysten toteuttamisessa. Raportti peräänkuuluttaakin toimia erityisesti liikenne- ja maataloussektoreilla. Lisätoimia siis tarvitaan.
Suomessa parhaillaan valmisteltavan ilmastolain on suunniteltu kohdistuvan erityisesti näille päästökaupan ulkopuolisille sektoreille, joille raportin mukaan lisäpontta kaivataan. Ilmastolain puitteissa näitä toimia voitaisiin suunnitella systemaattisesti ja tehokkaasti.
Sektorirajoja ei kuitenkaan kannata tuijottaa liikaa. Tärkeintä on, että päästöt vähenevät kokonaisuutena riittävästi ilmaston lämpenemisen hillitsemiseksi. Polttava Kysymys -koalitio onkin kannattanut sellaista ilmastolakia, jossa lain mukaisissa suunnitelmissa tarkasteltaisiin vaalikausittain kaikkia päästöjä ja päätettäisiin tarvittaessa uusista ohjauskeinoista. Tällöin meillä olisi parhaat mahdollisuudet hakea kaikista tehokkaimmat ja edullisimmat toimet, joilla voimme tarvittavat päästövähennykset toteuttaa.