Kiristääkö ilmastolaki Suomen ilmastopolitiikkaa?
Ilmastolaki velvoittaa vähentämään päästöjä vähintään 80 prosenttia vuoteen 2050 mennessä vuoden 1990 tasosta. Tämä tavoite oli sovittu jo aiemmin strategisella tasolla ja EU:ssa. Ilmastolaki ei siis muuta Suomen pitkän aikavälin päästövähennystavoitteita vaan vahvistaa sitoutumisen niihin. Ilmastolain avulla on mahdollista toteuttaa tehokkaasti ne ilmastotavoitteet, joihin oli jo päätetty sitoutua.
Toisaalta ilmastolakiin on kirjattu, että tavoitteen riittävyyttä on jatkossa arvioitava tieteellisen tiedon kehittyessä, eli tavoitetasoon tullaan palaamaan vielä.
Lue lisää ilmastolain päästövähennystavoitteesta
Miksi ilmastolaki haluttiin säätää ennen kansainvälistä ilmastosopimusta?
Kööpenhaminassa vuonna 2009 ei suurista toiveista huolimatta saatu aikaan sitovaa kansainvälistä sopimusta, eivätkä neuvottelut ole edenneet lupaavasti sen jälkeenkään. Neuvotteluissa esitetyt päästövähennykset eivät myöskään ole linjassa ilmastotieteen kanssa. Kansainväliset neuvottelut eivät voi edetä oikeaan suuntaan ilman neuvotteluihin osallistuvien valtioiden omaa tahtotilaa. Paras tapa vaikuttaa kansainvälisten neuvottelujen etenemiseen jatkossa on sitoutua riittäviin kotimaisiin päästövähennyksiin – säätämällä ilmastolaki.
Mikäli kansainväliset neuvottelut saavat yllättäen vauhtia ja onnistumme saamaan aikaan kansainvälisen sopimuksen päästöjen vähentämisestä, on ilmastolaki tällöinkin hyödyllinen. Ilmastolain avulla Suomelle tulevat päästövelvoitteet pystytään toteuttamaan järjestelmällisesti ja mahdollisimman kustannustehokkaasti.
Miten ilmastolaki on toiminut Iso-Britanniassa?
Iso-Britannian ilmastolaki tuli voimaan vuoden 2008 loppupuolella. Kokemukset ilmastolaista ovat olleet positiivisia. Lain ansiosta ilmastonäkökulma huomioidaan nyt kaikilla hallinnonaloilla. Lisäksi hallinnon sektorit tarkkailevat toistensa pysymistä sovituissa hiilibudjeteissa ja kilpailevat päästövähennyssaavutuksilla. Elinkeinoelämä on kiitellyt ilmastopolitiikan ennakoitavuuden parantumista ja investointiympäristön vakautumista. Todelliseen testiin laki joutuu talouden lähtiessä taas voimakkaampaan kasvuun.
Lue lisää ilmastolaista muissa maissa
Miten ilmastolaki vähentää päästöjä käytännössä?
Ilmastolaki ei sisällä suoraan yksityisiin toimijoihin vaikuttavia säännöksiä. Ilmastolaki on tavoitteellinen, lainsäädännöllinen kehikko, jonka puitteissa käytännön päästövähennykset, niihin tarvittava ohjaus ja toteutus suunnitellaan. Kun vero-ohjausta ja muuta ohjaavaa lainsäädäntöä toteutetaan ilmastolain puitteissa, yksittäisten toimien vaikutusta kokonaisuuteen on helppo arvioida ja seurata. Ilmastolaki auttaa virtaviivaistamaan ilmasto-ohjausta ja poistamaan säädöksiä, tukia ja käytäntöjä, jotka ovat ilmaston kannalta haitallista.
Lue lisää ilmastolain päästövähennystavoitteista ja -keinoista
Lisääkö ilmastolaki hallinnon taakkaa?
Ilmastolain edellyttämässä seurannassa käytetään hyödyksi jo valmiiksi olemassa ollutta raportointia. Päästökehitystä seurattiin jo ennalta Tilastokeskuksen toimesta, ja samoin päästövähennyksistä raportointiin jo muutoinkin esimerkiksi EU:lle ja YK:n ilmastosopimukselle. Lisätyötä saattaa tulla suunnitelmia laadittaessa huolellisesta ohjauskeinojen arvioinneista ja sidosryhmien osallistamisesta. Tehokkaiden ohjauskeinojen tunnistaminen auttaa kuitenkin kustannustehokkaan ilmastopolitiikan toteuttamisessa ja on siten taloudellisesti järkevää. Puutteellinen ilmastonmuutoksen torjunta tulee aina kalliimmaksi kuin torjuntatoimet, joten niihin kannattaakin panostaa.
Miten ilmastolaki vaikuttaa eduskunnan työhön?
Aiemmin ilmastopolitiikkaa tehtiin erilaisissa työryhmissä, ministeriöissä ja ministeriryhmissä vailla läpinäkyvyyttä ja osallistamista. Ilmastolain myötä politiikka ja sen taustalla olevat oletukset tuodaan jo ennen päätösten lukkoon lyömistä eduskunnan suureen saliin, avoimeen keskusteluun ja julkiseen tilaan.
Ilmastolain mukaisten suunnitelmien toteutumista seurataan vuosittain, jolloin eduskunnalla on mahdollisuudet puuttua kehitykseen, jos tavoitteista jäädään.